tuo

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan tuo merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan tuo sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten tuo sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta tuo on tässä. Sanan tuo määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanantuo määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Pronomini

tuo (19)

  1. (demonstratiivinen) viittaa johonkin selvästi osoitettavaan asiaan tai esineeseen, joka on sanojasta etäällä (tai johon otetaan etäisyyttä), muttei epämääräisellä etäisyydellä jossain kaukaisuudessa
    Tuo tuolla, tuon vieressä, on minun autoni eikä tämä tässä, tämän vieressä, eikä se siellä sen vieressä. Ymmärsitkö?
    Tuo on minun eikä tämä eikä se.
    Tuo oli katala temppu. (Osoitetaan siihen, mitä joku muu on juuri tehnyt; vrt. se tai tämä)
    Tuo on kyllä mautonta, suorastaan alhaista.
  2. (persoonapronomini, murteellinen; usein vähättelevä) hän
    Lieneekö tuo tulossa?
    Hoitaneeko tuo vanhempiensa hautaakaan...

Ääntäminen

  • IPA: /ˈt̪uo̯/,
  • tavutus: tuo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuo
genetiivi tuon
partitiivi tuota
akkusatiivi tuo; tuon
sisäpaikallissijat
inessiivi tuossa
elatiivi tuosta
illatiivi tuohon
ulkopaikallissijat
adessiivi tuolla
ablatiivi tuolta
allatiivi tuolle
muut sijamuodot
essiivi tuona
translatiivi tuoksi
abessiivi (tuotta)
instruktiivi
komitatiivi

Huomautukset

  • Pronominilla on myös adverbiaalisia sijamuotoja:
tuonne (yksikön sublatiivi)
tuolloin (yksikön temporaali)

Etymologia

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
  • pronominit ja numeraalit: toinen

Aiheesta muualla

  • tuo Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

tuo

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä tuoda
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tuoda
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tuoda
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä tuoda

Ida'an

Adjektiivi

tuo

  1. vanha

Italia

Pronomini

il tuo m., la tua f. (monikko i tuoi m., le tue f.)

  1. (possessiivinen) sinun ... -si

Huomautukset

  • Kun puhutaan omista perheenjäsenistä tai muista henkilöön hyvin kiinteästi liittyvistä asioista (esim. kodista), edessä olevan määräisen artikkelin voi jättää pois, jos pääsana on yksiköllinen.
tuo padre e tua madre
sinun isäsi ja äitisi (mutta: i tuoi genitori 'vanhempasi')
tua casa
sinun kotisi

Latina

Pronomini

tuō

  1. (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta tuus
  2. (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta tuus
  3. (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta tuus
  4. (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta tuus