turma (10)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | turma | turmat |
| genetiivi | turman | turmien (turmain) |
| partitiivi | turmaa | turmia |
| akkusatiivi | turma; turman |
turmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | turmassa | turmissa |
| elatiivi | turmasta | turmista |
| illatiivi | turmaan | turmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | turmalla | turmilla |
| ablatiivi | turmalta | turmilta |
| allatiivi | turmalle | turmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | turmana | turmina |
| translatiivi | turmaksi | turmiksi |
| abessiivi | turmatta | turmitta |
| instruktiivi | – | turmin |
| komitatiivi | – | turmine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | turma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Sana pohjautuu germaanisperäiseen oletettuun sanavartaloon turma-, johon perustuvat myös johdokset turmella ja turmio. Nykykielissä sanavartaloon pohjautuvat muun muassa islannin sanat tyrma, pakottaa ja huonontua sekä tyrming, surkeus ja tuho.[1] Yhdyssana tapaturma esiintyi suomen kirjakielessä jo Mikael Agricolan 1544 ilmestyneessä Rucouskiriassa ja turma itsenäisenä sanana 1745 julkaistussa Daniel Jusleniuksen sanakirjassa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus.[2]
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
autoturma, junaturma, lentoturma, liikenneturma, meriturma, tapaturma, turma-auto, turmakone, turmanloukku, turmapaikka, turmariipunta, työturma