tutkiva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tutkiva | tutkivat |
genetiivi | tutkivan | tutkivien (tutkivain) |
partitiivi | tutkivaa | tutkivia |
akkusatiivi | tutkiva; tutkivan | tutkivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tutkivassa | tutkivissa |
elatiivi | tutkivasta | tutkivista |
illatiivi | tutkivaan | tutkiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tutkivalla | tutkivilla |
ablatiivi | tutkivalta | tutkivilta |
allatiivi | tutkivalle | tutkiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tutkivana | tutkivina |
translatiivi | tutkivaksi | tutkiviksi |
abessiivi | tutkivatta | tutkivitta |
instruktiivi | – | tutkivin |
komitatiivi | – | tutkivine |