tuulas

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan tuulas merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan tuulas sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten tuulas sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta tuulas on tässä. Sanan tuulas määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanantuulas määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

tuulas (41)[1]

  1. (murteellinen) atrain
  2. (murteellinen) tuohuspyynti

Ääntäminen

  • IPA: /ˈt̪uːlɑs/
  • tavutus: tuu‧las

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuulas tuulaat
genetiivi tuulaan tuulaiden
tuulaitten
partitiivi tuulasta tuulaita
akkusatiivi tuulas;
tuulaan
tuulaat
sisäpaikallissijat
inessiivi tuulaassa tuulaissa
elatiivi tuulaasta tuulaista
illatiivi tuulaaseen tuulaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuulaalla tuulailla
ablatiivi tuulaalta tuulailta
allatiivi tuulaalle tuulaille
muut sijamuodot
essiivi tuulaana tuulaina
translatiivi tuulaaksi tuulaiksi
abessiivi tuulaatta tuulaitta
instruktiivi tuulain
komitatiivi tuulaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuulaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tuulas-

Etymologia

balttilainen laina, vrt. liettuan dūlis, dūlia ja latvian dūlājs ’mehiläisten karkottamiseen käytettävä savuava puu’ (molemmat), sekä latvian dūle, dūlis ’palavat päreet, joiden valossa kalastetaan t. ravustetaan’[2]. Ks. myös tuuli.

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

tuulastuli

Aiheesta muualla

  • tuulas Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 41
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.