vaan

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan vaan merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan vaan sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten vaan sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta vaan on tässä. Sanan vaan määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananvaan määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Konjunktio

vaan

  1. (rinnastuskonjunktio) ilmaisee vastakohtaisuutta tai edellä kerrotusta poikkeavaa
    Matkanteko ei silti nopeutunut vaan päinvastoin hidastui.
    Sovintoon ei päästy, vaan tilanne kärjistyi entisestään.
    En minä vaan hän.
  2. (murteellinen) kerrottua rajoittava sana; mutta
    Mene käväisemään siellä, vaan älä jää sinne kovin pitkäksi aikaa.
    Älä vaan lue venäläisiä nettilehtiä, ettet saa sieltä disinformaatiota!

Ääntäminen

  • IPA: /ˈʋɑːn/
  • tavutus: vaan

Käännökset

1. ilmaisee vastakohtaisuutta tai edellä kerrotusta poikkeavaa
2. rajoittaa kerrottua

Adverbi

vaan

  1. (puhekieltä) vain
    Me käveltiin vaan vähän matkaa.

Huomautukset

  • Kahta kokonaista päälausetta erottaessaan vaan-sanan edelle tulee aina pilkku.
  • Kun vaan-sanalla alkava jakso ei ole kokonainen päälause, pilkkua ei tarvitse mutta voi laittaa.

Etymologia

Sanan alkuperästä on useita vaihtoehtoisia selityksiä ja se liittyy läheisesti vain-sanaan. Kummankin sanan merkityksen kehitys on lähtenyt adverbista, joka on merkinnyt ’ainoastaan’. Lauseen en syö vaan juon merkitys on siten ollut jotakin sellaista kuin ’en syö, ainoastaan juon’, josta ’en syö, sen sijaan juon’.[1]

Yhden teorian mukaan sana olisi yksikön instruktiivi vaka-sanasta.[2]

Toisen selityksen mukaan se on yksikön instruktiivi vaja-sanasta, jolloin samoissa yhteyksissä esiintyvä vain-sana olisi mahdollista tulkita saman sanan monikon instruktiiviksi.[3]

Kolmannen selityksen mukaan sana on vaiva-sanan epäsäännöllinen ja lyhentynyt instruktiivi.[4]

Neljännen vaihtoehdon mukaan sana on keskiaikainen germaaninen laina, esim. keskialasaksan wan ’vain, ainoastaan; paitsi, lukuun ottamatta; mutta, vaan; toki’.[5]

Mahdollista on myös, että sanassa yhdistyy useita eri alkuperää olevia muotoja.[6]

Käännökset

1. vain

Ks. vain

Liittyvät sanat

Synonyymit
  • (kerrottua rajoittava sana, yleiskieltä) mutta

Aiheesta muualla

  • vaan Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.
  2. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  3. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  4. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  5. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  6. ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot