vatu (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vatu | vatut |
genetiivi | vatun | vatujen |
partitiivi | vatua | vatuja |
akkusatiivi | vatu; vatun |
vatut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vatussa | vatuissa |
elatiivi | vatusta | vatuista |
illatiivi | vatuun | vatuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vatulla | vatuilla |
ablatiivi | vatulta | vatuilta |
allatiivi | vatulle | vatuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vatuna | vatuina |
translatiivi | vatuksi | vatuiksi |
abessiivi | vatutta | vatuitta |
instruktiivi | – | vatuin |
komitatiivi | – | vatuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vatu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
vatu
vatu