koira
Suomi
Substantiivi
koira (10)
- Canidae-heimon suden sukuinen kotieläimeksi kesyyntynyt eläin (Canis lupus familiaris)
- Koiraa pidetään lähinnä lemmikkieläimenä tai harrastuksen vuoksi esimerkiksi metsästys- tai näyttelykoirana, mutta myös hyötykäytössä esimerkiksi poliisin tai tullin huumekoirana taikka näkövammaisen opaskoirana.
- koirauinti, eräs helposti opittava, mutta hidas ja tehoton uintitekniikka
- Mimmi ui vain käsipohjaa, minä polskutin koiraa, aa-aa aa-aa, aivan aamutuimaan. (Kansanlaulusta)
Ääntäminen
- IPA: /ˈkoirɑ/
- tavutus: koi‧ra
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koira | koirat |
| genetiivi | koiran | koirien (koirain) |
| partitiivi | koiraa | koiria |
| akkusatiivi | koira; koiran |
koirat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koirassa | koirissa |
| elatiivi | koirasta | koirista |
| illatiivi | koiraan | koiriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koiralla | koirilla |
| ablatiivi | koiralta | koirilta |
| allatiivi | koiralle | koirille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koirana | koirina |
| translatiivi | koiraksi | koiriksi |
| abessiivi | koiratta | koiritta |
| instruktiivi | – | koirin |
| komitatiivi | – | koirine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koira- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
- kantauralin koj(e)ra
Käännökset
|
|
Liittyvät sanat
Synonyymit
- (lastenkieltä) hauva, halli, moppe
- (humoristinen) piski
- (halventava) rakki
- (vanhahtava, runollinen; leikkimielisen halventava) hurtta
- (vanhahtava) peni
Alakäsitteet
Johdokset
- adjektiivit: koiramainen
- substantiivit: koirakko, koiras, koiruus
Yhdyssanat
ajokoira, bernhardinkoira, bööminpaimenkoira, dalmatiankoira, eskimokoira, faaraokoira, hirvikoira, homekoira, huumekoira, hyljekoira, intianlentäväkoira, jälkikoira, jäniskoira, kahlekoira, kanakoira, karhukoira, kaverikoira, koiraeläimet, koiraeläin, koiraemo, koirakilpailu, koirakoulu, koirakusu, koiralauma, koiranelämä, koiranhaukunta, koiranheinä, koiranheisi, koiranilma, koirankarva, koirankeksi, koirankieli, koirankirppu, koirankoppi, koirankorva, koirankuje, koirankuri, koiranköynnös, koiranleuka, koiranluu, koirannauris, koiranpenikka, koiranpensas, koiranpentu, koiranpommi, koiranputki, koiranuinti, koiranuni, koiranvahti, koiranvirka, koiranäyttely, koirapilli, koirapoliisi, koirapuisto, koirarotu, koirasusi, koiratanssi, koiratappelu, koiratarha, koiraurheilu, koiravahti, koiravaljakko, koiravero, kulkukoira, kuulokoira, käyttökoira, kääpiökoira, lahokoira, laiskakoira, laivakoira, lammaskoira, lapinkoira, lintukoira, luolakoira, malmikoira, maltankoira, metsästyskoira, mäyräkoira, newfoundlandinkoira, näyttelykoira, opaskoira, paariakoira, paimenkoira, palveluskoira, pelastuskoira, pentukoira, perhoskoira, poikakoira, poliisikoira, pommikoira, porokoira, preeriakoira, puukoira, pyreneittenkoira, rakkikoira, rauniokoira, rotukoira, ruokakoira, ruumiskoira, samojedinkoira, sankarikoira, seurakoira, sonnikoira, sotakoira, supikoira, susikoira, sylikoira, tukikoira, tyttökoira, uroskoira, vahtikoira, vainukoira, vartiokoira, verikoira, vetokoira, vihikoira, villakoira, vinttikoira, virkakoira
Idiomit
- (jollakulla on) koiranelämä (jollakin on) huono onni tai huono elämä
- (olla) koiranilma (olla) huono sää, sataa ja tuulla
- koiranvirka tehtävä, jossa joutuu alisteiseen asemaan
- olla koira haudattuna tilanne, jossa on vedättämisen makua, ko. tilanteessa on ansa
Sananlaskut
- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Viittaa uskomukseen, jonka mukaan äänekkäimmin syytöksistä valittava ihminen on syyllinen. Sanonta voidaan tulkita myös siten, että se henkilö valittaa, jota jokin asia häiritsee; muut ovat hiljaa.
- Koira on ihmisen paras ystävä. Kuvastaa hyvin kasvatetun koiran uskollisuutta isäntäänsä kohtaan.
- Vanha koira ei opi uusia temppuja. Iäkkäänä (ihmisenkin) on vaikeampaa oppia uusia asioita kuin nuorena.
- Ei ole koiraa karvoihin katsominen
Aiheesta muualla
- koira Kielitoimiston sanakirjassa
- koira Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 56 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Karjala
Substantiivi
koira
Aiheesta muualla
- koira Karjalan kielen verkkosanakirjassa