viha
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan viha merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan viha sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten viha sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta viha on tässä. Sanan viha määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananviha määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Viha 
Viha
Suomi
Substantiivi
viha (9)
- jotakin tai jotakuta kohtaan tunnettu äärimmäinen antipatia, tuohtunut ja/tai pahansuopainen vastenmielisyyden tunne; syvä suuttumus t. kiukku
- Viha saa aikaan pahansuopaisuutta.
- Anna hänen vihansa laantua.
Ääntäminen
- IPA: /ˈʋihɑ/
- tavutus: vi‧ha
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viha | vihat |
| genetiivi | vihan | vihojen (vihain) |
| partitiivi | vihaa | vihoja |
| akkusatiivi | viha; vihan |
vihat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vihassa | vihoissa |
| elatiivi | vihasta | vihoista |
| illatiivi | vihaan | vihoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vihalla | vihoilla |
| ablatiivi | vihalta | vihoilta |
| allatiivi | vihalle | vihoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vihana | vihoina |
| translatiivi | vihaksi | vihoiksi |
| abessiivi | vihatta | vihoitta |
| instruktiivi | – | vihoin |
| komitatiivi | – | vihoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viha- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
myöhäiskantasuomen *viha, aiemmasta muodosta *wiša. Mahdollisesti jo indoiranilaisen kantakielen sanasta *dwiša-. Sukua viron sanalle viha ja (jos vanhempaa kantaa) udmurtin sanalle вож; indoiraanisesta kantasanasta johtuu myös avestan kielen vīša-, ”myrkky”.
Käännökset
1. voimakas vastenmielisyys ja pahansuopuus, suuttumus
Liittyvät sanat
Synonyymit
- osittain
Johdokset
- adjektiivit: vihaava, vihainen
- substantiivit: vihaaja, vihastus
- verbit: vihata, vihastua, vihoitella, vihoittaa, vihastuttaa
Yhdyssanat
herraviha, ihmisviha, isoviha, juutalaisviha, luokkaviha, miesviha, muukalaisviha, naisviha, pikkuviha, rotuviha, ryssäviha, salaviha, vihamielinen, vihamies, vihanlietsoja, vihanpito, vihanpurkaus, vihanpuuska, vihapuhe, vihapäissään, viha-rakkaussuhde, viharikos, vihasivusto
Aiheesta muualla
- viha Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 384, 385, 722, 951, 1041, 1069, 3632 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
Substantiivi
viha (gen viha, part viha)
Taivutus
- yksikön illatiivi vihasse
Vertailu
- komparatiivi viham
- superlatiivi kõige viham
Liittyvät sanat
Substantiivi
viha
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta viht
Adjektiivi
viha (gen viha, part viha)
- (mausta) kitkerä, karvas, väkevä
- rediseil pole mädarõika viha juures – näissä retiiseissä ei ole piparjuuren kitkeryyttä
Taivutus
Vertailu
- komparatiivi viham
- superlatiivi kõige viham
Liittyvät sanat
Aiheesta muualla
- Eesti keele põhisõnavara sõnastik : viha
- viha Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)