vuotias (41) (komparatiivi vuotiaampi, superlatiivi vuotiain) (taivutus )
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuotias | vuotiaat |
| genetiivi | vuotiaan | vuotiaiden vuotiaitten |
| partitiivi | vuotiasta | vuotiaita |
| akkusatiivi | vuotias; vuotiaan | vuotiaat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuotiaassa | vuotiaissa |
| elatiivi | vuotiaasta | vuotiaista |
| illatiivi | vuotiaaseen | vuotiaisiin (vuotiaihin) |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuotiaalla | vuotiailla |
| ablatiivi | vuotiaalta | vuotiailta |
| allatiivi | vuotiaalle | vuotiaille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuotiaana | vuotiaina |
| translatiivi | vuotiaaksi | vuotiaiksi |
| abessiivi | vuotiaatta | vuotiaitta |
| instruktiivi | – | vuotiain |
| komitatiivi | – | vuotiaine |
kahdeksankymmentävuotias, kahdeksankymmenvuotias, kahdeksantoistavuotias, kahdeksanvuotias, kaksikymmentävuotias, kaksikymmenvuotias, kaksivuotias, kolmekymmentävuotias, kolmetoistavuotias, kolmikymmenvuotias, kolmivuotias, kuusikymmentävuotias, kuusikymmenvuotias, kuusitoistavuotias, kuusivuotias, kymmenvuotias, nelikymmenvuotias, nelitoistavuotias, nelivuotias, neljätoistavuotias, neljävuotias, parivuotias, puolitoistavuotias, puolivuotias, satavuotias, seitsemänkymmentävuotias, seitsemäntoistavuotias, seitsemänvuotias, seitsenkymmenvuotias, seitsentoistavuotias, seitsenvuotias, tuhatvuotias, viisikymmenvuotias, viisitoistavuotias, viisivuotias, yhdeksänkymmentävuotias, yhdeksänkymmenvuotias, yhdeksäntoistavuotias, yhdeksänvuotias, yksivuotias