yhtälö (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | yhtälö | yhtälöt |
genetiivi | yhtälön | yhtälöjen yhtälöiden yhtälöitten |
partitiivi | yhtälöä | yhtälöitä yhtälöjä |
akkusatiivi | yhtälö; yhtälön |
yhtälöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | yhtälössä | yhtälöissä |
elatiivi | yhtälöstä | yhtälöistä |
illatiivi | yhtälöön | yhtälöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | yhtälöllä | yhtälöillä |
ablatiivi | yhtälöltä | yhtälöiltä |
allatiivi | yhtälölle | yhtälöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | yhtälönä | yhtälöinä |
translatiivi | yhtälöksi | yhtälöiksi |
abessiivi | yhtälöttä | yhtälöittä |
instruktiivi | – | yhtälöin |
komitatiivi | – | yhtälöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | yhtälö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
differentiaaliyhtälö, epäyhtälö, liikeyhtälö, momenttiyhtälö, polynomiyhtälö, rationaaliyhtälö, reaktioyhtälö, yhtälönratkaisu, yhtälöoppi, yhtälöpari, yhtälöryhmä