überwältigten (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä überwältigen (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon...
überwältigte (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä überwältigen (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön...
überwältigtet (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä überwältigen (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön...
überwältigt (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä überwältigen (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2...
Taivutus[luo] ind. prees. y. 2. p. überwältigst ind. prees. y. 3. p. überwältigt ind. imperf. y. 3. p. überwältigte part. perf. überwältigt apuverbi haben...