شُكْر (šukr) m. (ei monikkoa)
Taivutus – شُكْر | |||
---|---|---|---|
epämääräinen taivutus | |||
sijamuoto | yksikkö | monikko | |
nominatiivi | شُكْرٌ (šukrun) |
– | |
akkusatiivi | شُكْرًا (šukran) |
– | |
genetiivi | شُكْرٍ (šukrin) |
– | |
määräinen taivutus | |||
sijamuoto | yksikkö | monikko | |
akkusatiivi | ٱلشُّكْرُ (aš-šukru) |
– | |
akkusatiivi | ٱلشُّكْرَ (aš-šukra) |
– | |
genetiivi | ٱلشُّكْرِ (aš-šukri) |
– |
شَكَرَ (šakara) (1. muodon verbi, ind. imperf. yks. 3. pers. mask. يَشْكُرُ (yaškuru); taivutus)