ääni (“voice, sound”) + elin (“organ”)
äänielin
| Inflection of äänielin (Kotus type 33/kytkin, no gradation) | ||||
|---|---|---|---|---|
| nominative | äänielin | äänielimet | ||
| genitive | äänielimen | äänielimien äänielinten | ||
| partitive | äänielintä | äänielimiä | ||
| illative | äänielimeen | äänielimiin | ||
| singular | plural | |||
| nominative | äänielin | äänielimet | ||
| accusative | nom. | äänielin | äänielimet | |
| gen. | äänielimen | |||
| genitive | äänielimen | äänielimien äänielinten | ||
| partitive | äänielintä | äänielimiä | ||
| inessive | äänielimessä | äänielimissä | ||
| elative | äänielimestä | äänielimistä | ||
| illative | äänielimeen | äänielimiin | ||
| adessive | äänielimellä | äänielimillä | ||
| ablative | äänielimeltä | äänielimiltä | ||
| allative | äänielimelle | äänielimille | ||
| essive | äänielimenä | äänieliminä | ||
| translative | äänielimeksi | äänielimiksi | ||
| abessive | äänielimettä | äänielimittä | ||
| instructive | — | äänielimin | ||
| comitative | See the possessive forms below. | |||