ärjyä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ärjyä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ärjyä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ärjyä in singular and plural. Everything you need to know about the word ärjyä you have here. The definition of the word ärjyä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofärjyä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

äri- +‎ -yä

Pronunciation

Verb

ärjyä

  1. (intransitive) To bellow, holler, roar (at the top of one's lungs).
Conjugation
Inflection of ärjyä (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärjyn en ärjy 1st sing. olen ärjynyt en ole ärjynyt
2nd sing. ärjyt et ärjy 2nd sing. olet ärjynyt et ole ärjynyt
3rd sing. ärjyy ei ärjy 3rd sing. on ärjynyt ei ole ärjynyt
1st plur. ärjymme emme ärjy 1st plur. olemme ärjyneet emme ole ärjyneet
2nd plur. ärjytte ette ärjy 2nd plur. olette ärjyneet ette ole ärjyneet
3rd plur. ärjyvät eivät ärjy 3rd plur. ovat ärjyneet eivät ole ärjyneet
passive ärjytään ei ärjytä passive on ärjytty ei ole ärjytty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärjyin en ärjynyt 1st sing. olin ärjynyt en ollut ärjynyt
2nd sing. ärjyit et ärjynyt 2nd sing. olit ärjynyt et ollut ärjynyt
3rd sing. ärjyi ei ärjynyt 3rd sing. oli ärjynyt ei ollut ärjynyt
1st plur. ärjyimme emme ärjyneet 1st plur. olimme ärjyneet emme olleet ärjyneet
2nd plur. ärjyitte ette ärjyneet 2nd plur. olitte ärjyneet ette olleet ärjyneet
3rd plur. ärjyivät eivät ärjyneet 3rd plur. olivat ärjyneet eivät olleet ärjyneet
passive ärjyttiin ei ärjytty passive oli ärjytty ei ollut ärjytty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärjyisin en ärjyisi 1st sing. olisin ärjynyt en olisi ärjynyt
2nd sing. ärjyisit et ärjyisi 2nd sing. olisit ärjynyt et olisi ärjynyt
3rd sing. ärjyisi ei ärjyisi 3rd sing. olisi ärjynyt ei olisi ärjynyt
1st plur. ärjyisimme emme ärjyisi 1st plur. olisimme ärjyneet emme olisi ärjyneet
2nd plur. ärjyisitte ette ärjyisi 2nd plur. olisitte ärjyneet ette olisi ärjyneet
3rd plur. ärjyisivät eivät ärjyisi 3rd plur. olisivat ärjyneet eivät olisi ärjyneet
passive ärjyttäisiin ei ärjyttäisi passive olisi ärjytty ei olisi ärjytty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. ärjy älä ärjy 2nd sing. — —
3rd sing. ärjyköön älköön ärjykö 3rd sing. olkoon ärjynyt älköön olko ärjynyt
1st plur. ärjykäämme älkäämme ärjykö 1st plur. — —
2nd plur. ärjykää älkää ärjykö 2nd plur. — —
3rd plur. ärjykööt älkööt ärjykö 3rd plur. olkoot ärjyneet älkööt olko ärjyneet
passive ärjyttäköön älköön ärjyttäkö passive olkoon ärjytty älköön olko ärjytty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärjynen en ärjyne 1st sing. lienen ärjynyt en liene ärjynyt
2nd sing. ärjynet et ärjyne 2nd sing. lienet ärjynyt et liene ärjynyt
3rd sing. ärjynee ei ärjyne 3rd sing. lienee ärjynyt ei liene ärjynyt
1st plur. ärjynemme emme ärjyne 1st plur. lienemme ärjyneet emme liene ärjyneet
2nd plur. ärjynette ette ärjyne 2nd plur. lienette ärjyneet ette liene ärjyneet
3rd plur. ärjynevät eivät ärjyne 3rd plur. lienevät ärjyneet eivät liene ärjyneet
passive ärjyttäneen ei ärjyttäne passive lienee ärjytty ei liene ärjytty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ärjyä present ärjyvä ärjyttävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärjyäkseni ärjyäksemme
2nd ärjyäksesi ärjyäksenne
3rd ärjyäkseen
ärjyäksensä
past ärjynyt ärjytty
2nd inessive2 ärjyessä ärjyttäessä agent4 ärjymä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärjyessäni ärjyessämme
2nd ärjyessäsi ärjyessänne
3rd ärjyessään
ärjyessänsä
negative ärjymätön
instructive ärjyen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive ärjymässä —
elative ärjymästä —
illative ärjymään —
adessive ärjymällä —
abessive ärjymättä —
instructive ärjymän ärjyttämän
4th3 verbal noun ärjyminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärjymäisilläni ärjymäisillämme
2nd ärjymäisilläsi ärjymäisillänne
3rd ärjymäisillään
ärjymäisillänsä
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Noun

ärjyä

  1. partitive singular of ärjyä

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia