ärnää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ärnää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ärnää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ärnää in singular and plural. Everything you need to know about the word ärnää you have here. The definition of the word ärnää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofärnää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Pronunciation

Verb

ärnää

  1. (intransitive) to shout
  2. (intransitive) to roar

Conjugation

Conjugation of ärnää (type 2/kirjuttaa, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular ärnän en ärnä 1st singular oon ärnänt, oon ärnänyt en oo ärnänt, en oo ärnänyt
2nd singular ärnät et ärnä 2nd singular oot ärnänt, oot ärnänyt et oo ärnänt, et oo ärnänyt
3rd singular ärnää ei ärnä 3rd singular ono ärnänt, ono ärnänyt ei oo ärnänt, ei oo ärnänyt
1st plural ärnämmä emmä ärnä 1st plural oomma ärnäneet emmä oo ärnäneet
2nd plural ärnättä että ärnä 2nd plural ootta ärnäneet että oo ärnäneet
3rd plural ärnäät1), ärnävät2), ärnetää evät ärnä, ei ärnetä 3rd plural ovat ärnäneet evät oo ärnäneet, ei oo ärnetty
impersonal ärnetää ei ärnetä impersonal ono ärnetty ei oo ärnetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular ärnin en ärnänt, en ärnänyt 1st singular olin ärnänt, olin ärnänyt en olt ärnänt, en olt ärnänyt
2nd singular ärnit et ärnänt, et ärnänyt 2nd singular olit ärnänt, olit ärnänyt et olt ärnänt, et olt ärnänyt
3rd singular ärni ei ärnänt, ei ärnänyt 3rd singular oli ärnänt, oli ärnänyt ei olt ärnänt, ei olt ärnänyt
1st plural ärnimmä emmä ärnäneet 1st plural olimma ärnäneet emmä olleet ärnäneet
2nd plural ärnittä että ärnäneet 2nd plural olitta ärnäneet että olleet ärnäneet
3rd plural ärniit1), ärnivät2), ärnettii evät ärnäneet, ei ärnetty 3rd plural olivat ärnäneet evät olleet ärnäneet, ei olt ärnetty
impersonal ärnettii ei ärnetty impersonal oli ärnetty ei olt ärnetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular ärnäisin en ärnäis 1st singular olisin ärnänt, olisin ärnänyt en olis ärnänt, en olis ärnänyt
2nd singular ärnäisit, ärnäist1) et ärnäis 2nd singular olisit ärnänt, olisit ärnänyt et olis ärnänt, et olis ärnänyt
3rd singular ärnäis ei ärnäis 3rd singular olis ärnänt, olis ärnänyt ei olis ärnänt, ei olis ärnänyt
1st plural ärnäisimmä emmä ärnäis 1st plural olisimma ärnäneet emmä olis ärnäneet
2nd plural ärnäisittä että ärnäis 2nd plural olisitta ärnäneet että olis ärnäneet
3rd plural ärnäisiit1), ärnäisivät2), ärnettäis evät ärnäis, ei ärnettäis 3rd plural olisivat ärnäneet evät olis ärnäneet, ei olis ärnetty
impersonal ärnettäis ei ärnettäis impersonal olis ärnetty ei olis ärnetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular ärnä elä ärnä 2nd singular oo ärnänt, oo ärnänyt elä oo ärnänt, elä oo ärnänyt
3rd singular ärnäköö elköö ärnäkö 3rd singular olkoo ärnänt, olkoo ärnänyt elköö olko ärnänt, elköö olko ärnänyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural ärnäkää elkää ärnäkö 2nd plural olkaa ärnäneet elkää olko ärnäneet
3rd plural ärnäkööt elkööt ärnäkö, elköö ärnettäkö 3rd plural olkoot ärnäneet elkööt olko ärnäneet, elköö olko ärnetty
impersonal ärnettäkköö elköö ärnettäkö impersonal olkoo ärnetty elköö olko ärnetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular ärnänen en ärnäne
2nd singular ärnänet et ärnäne
3rd singular ärnänöö ei ärnäne
1st plural ärnänemmä emmä ärnäne
2nd plural ärnänettä että ärnäne
3rd plural ärnänööt evät ärnäne, ei ärnettäne
impersonal ärnettännöö ei ärnettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st ärnää present ärnävä ärnettävä
2nd inessive ärnäjees past ärnänt, ärnänyt ärnetty
instructive ärnäen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (ärnäkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative ärnämää
inessive ärnämääs
elative ärnämäst
abessive ärnämätä
4th nominative ärnämiin
partitive ärnämistä, ärnämist

Synonyms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 698
Wikious
Boobota
Sagapedia