< dialectal häikiö (“evil spirit”)[1] (akin to häikäillä[2])
Häikiö
Inflection of Häikiö (Kotus type 3/valtio, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | Häikiö | Häikiöt | |
genitive | Häikiön | Häikiöiden Häikiöitten | |
partitive | Häikiötä | Häikiöitä | |
illative | Häikiöön | Häikiöihin | |
singular | plural | ||
nominative | Häikiö | Häikiöt | |
accusative | nom. | Häikiö | Häikiöt |
gen. | Häikiön | ||
genitive | Häikiön | Häikiöiden Häikiöitten | |
partitive | Häikiötä | Häikiöitä | |
inessive | Häikiössä | Häikiöissä | |
elative | Häikiöstä | Häikiöistä | |
illative | Häikiöön | Häikiöihin | |
adessive | Häikiöllä | Häikiöillä | |
ablative | Häikiöltä | Häikiöiltä | |
allative | Häikiölle | Häikiöille | |
essive | Häikiönä | Häikiöinä | |
translative | Häikiöksi | Häikiöiksi | |
abessive | Häikiöttä | Häikiöittä | |
instructive | — | Häikiöin | |
comitative | See the possessive forms below. |