diivailla (“to act divallike”) + -u
diivailu
Inflection of diivailu (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | diivailu | diivailut | |
genitive | diivailun | diivailujen | |
partitive | diivailua | diivailuja | |
illative | diivailuun | diivailuihin | |
singular | plural | ||
nominative | diivailu | diivailut | |
accusative | nom. | diivailu | diivailut |
gen. | diivailun | ||
genitive | diivailun | diivailujen | |
partitive | diivailua | diivailuja | |
inessive | diivailussa | diivailuissa | |
elative | diivailusta | diivailuista | |
illative | diivailuun | diivailuihin | |
adessive | diivailulla | diivailuilla | |
ablative | diivailulta | diivailuilta | |
allative | diivailulle | diivailuille | |
essive | diivailuna | diivailuina | |
translative | diivailuksi | diivailuiksi | |
abessive | diivailutta | diivailuitta | |
instructive | — | diivailuin | |
comitative | See the possessive forms below. |