enimmäinen

Hello, you have come here looking for the meaning of the word enimmäinen. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word enimmäinen, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say enimmäinen in singular and plural. Everything you need to know about the word enimmäinen you have here. The definition of the word enimmäinen will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofenimmäinen, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

enin +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈenimːæi̯nen/,
  • Rhymes: -æinen
  • Hyphenation(key): enim‧mäi‧nen

Adjective

enimmäinen

  1. (uncommon outside compounds) maximal

Usage notes

The adjective is now only really used in compounds in the form enimmäis-.

Declension

Inflection of enimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative enimmäinen enimmäiset
genitive enimmäisen enimmäisten
enimmäisien
partitive enimmäistä enimmäisiä
illative enimmäiseen enimmäisiin
singular plural
nominative enimmäinen enimmäiset
accusative nom. enimmäinen enimmäiset
gen. enimmäisen
genitive enimmäisen enimmäisten
enimmäisien
partitive enimmäistä enimmäisiä
inessive enimmäisessä enimmäisissä
elative enimmäisestä enimmäisistä
illative enimmäiseen enimmäisiin
adessive enimmäisellä enimmäisillä
ablative enimmäiseltä enimmäisiltä
allative enimmäiselle enimmäisille
essive enimmäisenä enimmäisinä
translative enimmäiseksi enimmäisiksi
abessive enimmäisettä enimmäisittä
instructive — enimmäisin
comitative — enimmäisine
Possessive forms of enimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative enimmäiseni enimmäiseni
accusative nom. enimmäiseni enimmäiseni
gen. enimmäiseni
genitive enimmäiseni enimmäisteni
enimmäisieni
partitive enimmäistäni enimmäisiäni
inessive enimmäisessäni enimmäisissäni
elative enimmäisestäni enimmäisistäni
illative enimmäiseeni enimmäisiini
adessive enimmäiselläni enimmäisilläni
ablative enimmäiseltäni enimmäisiltäni
allative enimmäiselleni enimmäisilleni
essive enimmäisenäni enimmäisinäni
translative enimmäisekseni enimmäisikseni
abessive enimmäisettäni enimmäisittäni
instructive — —
comitative — enimmäisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative enimmäisesi enimmäisesi
accusative nom. enimmäisesi enimmäisesi
gen. enimmäisesi
genitive enimmäisesi enimmäistesi
enimmäisiesi
partitive enimmäistäsi enimmäisiäsi
inessive enimmäisessäsi enimmäisissäsi
elative enimmäisestäsi enimmäisistäsi
illative enimmäiseesi enimmäisiisi
adessive enimmäiselläsi enimmäisilläsi
ablative enimmäiseltäsi enimmäisiltäsi
allative enimmäisellesi enimmäisillesi
essive enimmäisenäsi enimmäisinäsi
translative enimmäiseksesi enimmäisiksesi
abessive enimmäisettäsi enimmäisittäsi
instructive — —
comitative — enimmäisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative enimmäisemme enimmäisemme
accusative nom. enimmäisemme enimmäisemme
gen. enimmäisemme
genitive enimmäisemme enimmäistemme
enimmäisiemme
partitive enimmäistämme enimmäisiämme
inessive enimmäisessämme enimmäisissämme
elative enimmäisestämme enimmäisistämme
illative enimmäiseemme enimmäisiimme
adessive enimmäisellämme enimmäisillämme
ablative enimmäiseltämme enimmäisiltämme
allative enimmäisellemme enimmäisillemme
essive enimmäisenämme enimmäisinämme
translative enimmäiseksemme enimmäisiksemme
abessive enimmäisettämme enimmäisittämme
instructive — —
comitative — enimmäisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative enimmäisenne enimmäisenne
accusative nom. enimmäisenne enimmäisenne
gen. enimmäisenne
genitive enimmäisenne enimmäistenne
enimmäisienne
partitive enimmäistänne enimmäisiänne
inessive enimmäisessänne enimmäisissänne
elative enimmäisestänne enimmäisistänne
illative enimmäiseenne enimmäisiinne
adessive enimmäisellänne enimmäisillänne
ablative enimmäiseltänne enimmäisiltänne
allative enimmäisellenne enimmäisillenne
essive enimmäisenänne enimmäisinänne
translative enimmäiseksenne enimmäisiksenne
abessive enimmäisettänne enimmäisittänne
instructive — —
comitative — enimmäisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative enimmäisensä enimmäisensä
accusative nom. enimmäisensä enimmäisensä
gen. enimmäisensä
genitive enimmäisensä enimmäistensä
enimmäisiensä
partitive enimmäistään
enimmäistänsä 		enimmäisiään
enimmäisiänsä
inessive enimmäisessään
enimmäisessänsä 		enimmäisissään
enimmäisissänsä
elative enimmäisestään
enimmäisestänsä 		enimmäisistään
enimmäisistänsä
illative enimmäiseensä enimmäisiinsä
adessive enimmäisellään
enimmäisellänsä 		enimmäisillään
enimmäisillänsä
ablative enimmäiseltään
enimmäiseltänsä 		enimmäisiltään
enimmäisiltänsä
allative enimmäiselleen
enimmäisellensä 		enimmäisilleen
enimmäisillensä
essive enimmäisenään
enimmäisenänsä 		enimmäisinään
enimmäisinänsä
translative enimmäisekseen
enimmäiseksensä 		enimmäisikseen
enimmäisiksensä
abessive enimmäisettään
enimmäisettänsä 		enimmäisittään
enimmäisittänsä
instructive — —
comitative — enimmäisineen
enimmäisinensä

Adjective

enimmäinen

  1. Misspelling of ensimmäinen.

Derived terms

See more under enimmäis-.

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia