erehtymätön

Hello, you have come here looking for the meaning of the word erehtymätön. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word erehtymätön, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say erehtymätön in singular and plural. Everything you need to know about the word erehtymätön you have here. The definition of the word erehtymätön will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oferehtymätön, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

erehtyä +‎ -mätön

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈerehtymætøn/,
  • Rhymes: -ymætøn
  • Syllabification(key): e‧reh‧ty‧mä‧tön

Adjective

erehtymätön (comparative erehtymättömämpi, superlative erehtymättömin)

  1. infallible

Declension

Inflection of erehtymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative erehtymätön erehtymättömät
genitive erehtymättömän erehtymättömien
partitive erehtymätöntä erehtymättömiä
illative erehtymättömään erehtymättömiin
singular plural
nominative erehtymätön erehtymättömät
accusative nom. erehtymätön erehtymättömät
gen. erehtymättömän
genitive erehtymättömän erehtymättömien
erehtymätönten rare
partitive erehtymätöntä erehtymättömiä
inessive erehtymättömässä erehtymättömissä
elative erehtymättömästä erehtymättömistä
illative erehtymättömään erehtymättömiin
adessive erehtymättömällä erehtymättömillä
ablative erehtymättömältä erehtymättömiltä
allative erehtymättömälle erehtymättömille
essive erehtymättömänä erehtymättöminä
translative erehtymättömäksi erehtymättömiksi
abessive erehtymättömättä erehtymättömittä
instructive — erehtymättömin
comitative — erehtymättömine
Possessive forms of erehtymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative erehtymättömäni erehtymättömäni
accusative nom. erehtymättömäni erehtymättömäni
gen. erehtymättömäni
genitive erehtymättömäni erehtymättömieni
erehtymätönteni rare
partitive erehtymätöntäni erehtymättömiäni
inessive erehtymättömässäni erehtymättömissäni
elative erehtymättömästäni erehtymättömistäni
illative erehtymättömääni erehtymättömiini
adessive erehtymättömälläni erehtymättömilläni
ablative erehtymättömältäni erehtymättömiltäni
allative erehtymättömälleni erehtymättömilleni
essive erehtymättömänäni erehtymättöminäni
translative erehtymättömäkseni erehtymättömikseni
abessive erehtymättömättäni erehtymättömittäni
instructive — —
comitative — erehtymättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erehtymättömäsi erehtymättömäsi
accusative nom. erehtymättömäsi erehtymättömäsi
gen. erehtymättömäsi
genitive erehtymättömäsi erehtymättömiesi
erehtymätöntesi rare
partitive erehtymätöntäsi erehtymättömiäsi
inessive erehtymättömässäsi erehtymättömissäsi
elative erehtymättömästäsi erehtymättömistäsi
illative erehtymättömääsi erehtymättömiisi
adessive erehtymättömälläsi erehtymättömilläsi
ablative erehtymättömältäsi erehtymättömiltäsi
allative erehtymättömällesi erehtymättömillesi
essive erehtymättömänäsi erehtymättöminäsi
translative erehtymättömäksesi erehtymättömiksesi
abessive erehtymättömättäsi erehtymättömittäsi
instructive — —
comitative — erehtymättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erehtymättömämme erehtymättömämme
accusative nom. erehtymättömämme erehtymättömämme
gen. erehtymättömämme
genitive erehtymättömämme erehtymättömiemme
erehtymätöntemme rare
partitive erehtymätöntämme erehtymättömiämme
inessive erehtymättömässämme erehtymättömissämme
elative erehtymättömästämme erehtymättömistämme
illative erehtymättömäämme erehtymättömiimme
adessive erehtymättömällämme erehtymättömillämme
ablative erehtymättömältämme erehtymättömiltämme
allative erehtymättömällemme erehtymättömillemme
essive erehtymättömänämme erehtymättöminämme
translative erehtymättömäksemme erehtymättömiksemme
abessive erehtymättömättämme erehtymättömittämme
instructive — —
comitative — erehtymättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erehtymättömänne erehtymättömänne
accusative nom. erehtymättömänne erehtymättömänne
gen. erehtymättömänne
genitive erehtymättömänne erehtymättömienne
erehtymätöntenne rare
partitive erehtymätöntänne erehtymättömiänne
inessive erehtymättömässänne erehtymättömissänne
elative erehtymättömästänne erehtymättömistänne
illative erehtymättömäänne erehtymättömiinne
adessive erehtymättömällänne erehtymättömillänne
ablative erehtymättömältänne erehtymättömiltänne
allative erehtymättömällenne erehtymättömillenne
essive erehtymättömänänne erehtymättöminänne
translative erehtymättömäksenne erehtymättömiksenne
abessive erehtymättömättänne erehtymättömittänne
instructive — —
comitative — erehtymättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative erehtymättömänsä erehtymättömänsä
accusative nom. erehtymättömänsä erehtymättömänsä
gen. erehtymättömänsä
genitive erehtymättömänsä erehtymättömiensä
erehtymätöntensä rare
partitive erehtymätöntään
erehtymätöntänsä 		erehtymättömiään
erehtymättömiänsä
inessive erehtymättömässään
erehtymättömässänsä 		erehtymättömissään
erehtymättömissänsä
elative erehtymättömästään
erehtymättömästänsä 		erehtymättömistään
erehtymättömistänsä
illative erehtymättömäänsä erehtymättömiinsä
adessive erehtymättömällään
erehtymättömällänsä 		erehtymättömillään
erehtymättömillänsä
ablative erehtymättömältään
erehtymättömältänsä 		erehtymättömiltään
erehtymättömiltänsä
allative erehtymättömälleen
erehtymättömällensä 		erehtymättömilleen
erehtymättömillensä
essive erehtymättömänään
erehtymättömänänsä 		erehtymättöminään
erehtymättöminänsä
translative erehtymättömäkseen
erehtymättömäksensä 		erehtymättömikseen
erehtymättömiksensä
abessive erehtymättömättään
erehtymättömättänsä 		erehtymättömittään
erehtymättömittänsä
instructive — —
comitative — erehtymättömineen
erehtymättöminensä

Derived terms

Participle

erehtymätön

  1. negative participle of erehtyä

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia