henkilö

henki (“life, state of being alive”) +‎ -lö. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1857.^[1][2]

• IPA^(key): /ˈheŋkilø/,

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -eŋkilø
• Hyphenation^(key): hen‧ki‧lö

henkilö

1. person, figure (an individual with personhood, such as one representing a certain consciousness)

   luonnollinen henkilö ― natural person

   tärkeä henkilö ― prominent figure

   julkisuuden henkilö ― public figure

   historiallinen henkilö ― historical figure

   enintään viisi henkilöä ― at most five persons/people

   jos eri henkilö kuin edellä ― if a different person from above

   Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

   The same person may be elected President for no more than two consecutive terms.

2. person, character (in a story)

   Synonym: hahmo

3. (military, as modifier) antipersonnel

   henkilömiina ― antipersonnel mine

• henki

• “henkilö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02