From Proto-Finnic *hiiri.
hiir' (genitive hiire, partitive hiirt)
singular | plural | |
---|---|---|
nominative | hiir' | hiireq |
accusative | hiire | hiireq |
genitive | hiire | hiiri hiirte |
partitive | hiirt | hiiri |
illative | hiirde | hiiri hiirihe |
inessive | hiiren hiirehn |
hiirin hiirten hiirihn hiirtehn |
elative | hiirest | hiirist hiirtest |
allative | hiirele | hiirile hiirtele |
adessive | hiirel | hiiril hiirtel |
ablative | hiirelt | hiirilt hiirtelt |
translative | hiires | hiiris hiirtes |
terminative | hiireniq | hiiriniq hiirteniq |
abessive | hiireldäq | hiirildäq hiirteldäq |
comitative | hiiregäq | hiirigäq hiirtegäq |