hiuttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word hiuttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word hiuttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say hiuttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word hiuttaa you have here. The definition of the word hiuttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhiuttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Alternative forms

Etymology

From Proto-Finnic *hivuttadak. Cognates include Finnish hivuttaa and Votic hiutta.

Pronunciation

Verb

hiuttaa

  1. (transitive) to hone
  2. (transitive) to rub

Conjugation

Conjugation of hiuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular hiutan en hiuta 1st singular oon hiuttant, oon hiuttanut en oo hiuttant, en oo hiuttanut
2nd singular hiutat et hiuta 2nd singular oot hiuttant, oot hiuttanut et oo hiuttant, et oo hiuttanut
3rd singular hiuttaa ei hiuta 3rd singular ono hiuttant, ono hiuttanut ei oo hiuttant, ei oo hiuttanut
1st plural hiutamma emmä hiuta 1st plural oomma hiuttaneet emmä oo hiuttaneet
2nd plural hiutatta että hiuta 2nd plural ootta hiuttaneet että oo hiuttaneet
3rd plural hiuttaat1), hiuttavat2), hiutetaa evät hiuta, ei hiuteta 3rd plural ovat hiuttaneet evät oo hiuttaneet, ei oo hiutettu
impersonal hiutetaa ei hiuteta impersonal ono hiutettu ei oo hiutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular hiutin en hiuttant, en hiuttanut 1st singular olin hiuttant, olin hiuttanut en olt hiuttant, en olt hiuttanut
2nd singular hiutit et hiuttant, et hiuttanut 2nd singular olit hiuttant, olit hiuttanut et olt hiuttant, et olt hiuttanut
3rd singular hiutti ei hiuttant, ei hiuttanut 3rd singular oli hiuttant, oli hiuttanut ei olt hiuttant, ei olt hiuttanut
1st plural hiutimma emmä hiuttaneet 1st plural olimma hiuttaneet emmä olleet hiuttaneet
2nd plural hiutitta että hiuttaneet 2nd plural olitta hiuttaneet että olleet hiuttaneet
3rd plural hiuttiit1), hiuttivat2), hiutettii evät hiuttaneet, ei hiutettu 3rd plural olivat hiuttaneet evät olleet hiuttaneet, ei olt hiutettu
impersonal hiutettii ei hiutettu impersonal oli hiutettu ei olt hiutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular hiuttaisin en hiuttais 1st singular olisin hiuttant, olisin hiuttanut en olis hiuttant, en olis hiuttanut
2nd singular hiuttaisit, hiuttaist1) et hiuttais 2nd singular olisit hiuttant, olisit hiuttanut et olis hiuttant, et olis hiuttanut
3rd singular hiuttais ei hiuttais 3rd singular olis hiuttant, olis hiuttanut ei olis hiuttant, ei olis hiuttanut
1st plural hiuttaisimma emmä hiuttais 1st plural olisimma hiuttaneet emmä olis hiuttaneet
2nd plural hiuttaisitta että hiuttais 2nd plural olisitta hiuttaneet että olis hiuttaneet
3rd plural hiuttaisiit1), hiuttaisivat2), hiutettais evät hiuttais, ei hiutettais 3rd plural olisivat hiuttaneet evät olis hiuttaneet, ei olis hiutettu
impersonal hiutettais ei hiutettais impersonal olis hiutettu ei olis hiutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular hiuta elä hiuta 2nd singular oo hiuttant, oo hiuttanut elä oo hiuttant, elä oo hiuttanut
3rd singular hiuttakoo elköö hiuttako 3rd singular olkoo hiuttant, olkoo hiuttanut elköö olko hiuttant, elköö olko hiuttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural hiuttakaa elkää hiuttako 2nd plural olkaa hiuttaneet elkää olko hiuttaneet
3rd plural hiuttakoot elkööt hiuttako, elköö hiutettako 3rd plural olkoot hiuttaneet elkööt olko hiuttaneet, elköö olko hiutettu
impersonal hiutettakkoo elköö hiutettako impersonal olkoo hiutettu elköö olko hiutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular hiuttanen en hiuttane
2nd singular hiuttanet et hiuttane
3rd singular hiuttanoo ei hiuttane
1st plural hiuttanemma emmä hiuttane
2nd plural hiuttanetta että hiuttane
3rd plural hiuttanoot evät hiuttane, ei hiutettane
impersonal hiutettannoo ei hiutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st hiuttaa present hiuttava hiutettava
2nd inessive hiuttajees past hiuttant, hiuttanut hiutettu
instructive hiuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (hiuttakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative hiuttamaa
inessive hiuttamaas
elative hiuttamast
abessive hiuttamata
4th nominative hiuttamiin
partitive hiuttamista, hiuttamist

Synonyms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 63
Wikious
Boobota
Sagapedia