huitsuttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word huitsuttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word huitsuttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say huitsuttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word huitsuttaa you have here. The definition of the word huitsuttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhuitsuttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From huitsata (to rock) +‎ -uttaa.

Pronunciation

Verb

huitsuttaa

  1. (transitive) to rock (e.g. a baby, a ship)

Conjugation

Conjugation of huitsuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular huitsutan en huitsuta 1st singular oon huitsuttant, oon huitsuttanut en oo huitsuttant, en oo huitsuttanut
2nd singular huitsutat et huitsuta 2nd singular oot huitsuttant, oot huitsuttanut et oo huitsuttant, et oo huitsuttanut
3rd singular huitsuttaa ei huitsuta 3rd singular ono huitsuttant, ono huitsuttanut ei oo huitsuttant, ei oo huitsuttanut
1st plural huitsutamma emmä huitsuta 1st plural oomma huitsuttanneet emmä oo huitsuttanneet
2nd plural huitsutatta että huitsuta 2nd plural ootta huitsuttanneet että oo huitsuttanneet
3rd plural huitsuttaat1), huitsuttavat2), huitsutettaa evät huitsuta, ei huitsuteta 3rd plural ovat huitsuttanneet evät oo huitsuttanneet, ei oo huitsutettu
impersonal huitsutettaa ei huitsuteta impersonal ono huitsutettu ei oo huitsutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular huitsutin en huitsuttant, en huitsuttanut 1st singular olin huitsuttant, olin huitsuttanut en olt huitsuttant, en olt huitsuttanut
2nd singular huitsutit et huitsuttant, et huitsuttanut 2nd singular olit huitsuttant, olit huitsuttanut et olt huitsuttant, et olt huitsuttanut
3rd singular huitsutti ei huitsuttant, ei huitsuttanut 3rd singular oli huitsuttant, oli huitsuttanut ei olt huitsuttant, ei olt huitsuttanut
1st plural huitsutimma emmä huitsuttanneet 1st plural olimma huitsuttanneet emmä olleet huitsuttanneet
2nd plural huitsutitta että huitsuttanneet 2nd plural olitta huitsuttanneet että olleet huitsuttanneet
3rd plural huitsuttiit1), huitsuttivat2), huitsutettii evät huitsuttanneet, ei huitsutettu 3rd plural olivat huitsuttanneet evät olleet huitsuttanneet, ei olt huitsutettu
impersonal huitsutettii ei huitsutettu impersonal oli huitsutettu ei olt huitsutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular huitsuttaisin en huitsuttais 1st singular olisin huitsuttant, olisin huitsuttanut en olis huitsuttant, en olis huitsuttanut
2nd singular huitsuttaisit, huitsuttaist1) et huitsuttais 2nd singular olisit huitsuttant, olisit huitsuttanut et olis huitsuttant, et olis huitsuttanut
3rd singular huitsuttais ei huitsuttais 3rd singular olis huitsuttant, olis huitsuttanut ei olis huitsuttant, ei olis huitsuttanut
1st plural huitsuttaisimma emmä huitsuttais 1st plural olisimma huitsuttanneet emmä olis huitsuttanneet
2nd plural huitsuttaisitta että huitsuttais 2nd plural olisitta huitsuttanneet että olis huitsuttanneet
3rd plural huitsuttaisiit1), huitsuttaisivat2), huitsutettais evät huitsuttais, ei huitsutettais 3rd plural olisivat huitsuttanneet evät olis huitsuttanneet, ei olis huitsutettu
impersonal huitsutettais ei huitsutettais impersonal olis huitsutettu ei olis huitsutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular huitsuta elä huitsuta 2nd singular oo huitsuttant, oo huitsuttanut elä oo huitsuttant, elä oo huitsuttanut
3rd singular huitsuttakkoo elköö huitsuttako 3rd singular olkoo huitsuttant, olkoo huitsuttanut elköö olko huitsuttant, elköö olko huitsuttanut
1st plural 1st plural
2nd plural huitsuttakkaa elkää huitsuttako 2nd plural olkaa huitsuttanneet elkää olko huitsuttanneet
3rd plural huitsuttakkoot elkööt huitsuttako, elköö huitsutettako 3rd plural olkoot huitsuttanneet elkööt olko huitsuttanneet, elköö olko huitsutettu
impersonal huitsutettakoo elköö huitsutettako impersonal olkoo huitsutettu elköö olko huitsutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular huitsuttanen en huitsuttane
2nd singular huitsuttanet et huitsuttane
3rd singular huitsuttannoo ei huitsuttane
1st plural huitsuttanemma emmä huitsuttane
2nd plural huitsuttanetta että huitsuttane
3rd plural huitsuttannoot evät huitsuttane, ei huitsutettane
impersonal huitsutettanoo ei huitsutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st huitsuttaa present huitsuttava huitsutettava
2nd inessive huitsuttaes past huitsuttant, huitsuttanut huitsutettu
instructive huitsuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (huitsuttakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative huitsuttammaa
inessive huitsuttamas
elative huitsuttamast
abessive huitsuttamata
4th nominative huitsuttamiin
partitive huitsuttamista, huitsuttamist

Synonyms

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 72