huvitus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word huvitus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word huvitus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say huvitus in singular and plural. Everything you need to know about the word huvitus you have here. The definition of the word huvitus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhuvitus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: hüvitus

Finnish

Etymology

huvittaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

huvitus

  1. amusement

Declension

Inflection of huvitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative huvitus huvitukset
genitive huvituksen huvitusten
huvituksien
partitive huvitusta huvituksia
illative huvitukseen huvituksiin
singular plural
nominative huvitus huvitukset
accusative nom. huvitus huvitukset
gen. huvituksen
genitive huvituksen huvitusten
huvituksien
partitive huvitusta huvituksia
inessive huvituksessa huvituksissa
elative huvituksesta huvituksista
illative huvitukseen huvituksiin
adessive huvituksella huvituksilla
ablative huvitukselta huvituksilta
allative huvitukselle huvituksille
essive huvituksena huvituksina
translative huvitukseksi huvituksiksi
abessive huvituksetta huvituksitta
instructive — huvituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of huvitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative huvitukseni huvitukseni
accusative nom. huvitukseni huvitukseni
gen. huvitukseni
genitive huvitukseni huvitusteni
huvituksieni
partitive huvitustani huvituksiani
inessive huvituksessani huvituksissani
elative huvituksestani huvituksistani
illative huvitukseeni huvituksiini
adessive huvituksellani huvituksillani
ablative huvitukseltani huvituksiltani
allative huvitukselleni huvituksilleni
essive huvituksenani huvituksinani
translative huvituksekseni huvituksikseni
abessive huvituksettani huvituksittani
instructive — —
comitative — huvituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huvituksesi huvituksesi
accusative nom. huvituksesi huvituksesi
gen. huvituksesi
genitive huvituksesi huvitustesi
huvituksiesi
partitive huvitustasi huvituksiasi
inessive huvituksessasi huvituksissasi
elative huvituksestasi huvituksistasi
illative huvitukseesi huvituksiisi
adessive huvituksellasi huvituksillasi
ablative huvitukseltasi huvituksiltasi
allative huvituksellesi huvituksillesi
essive huvituksenasi huvituksinasi
translative huvitukseksesi huvituksiksesi
abessive huvituksettasi huvituksittasi
instructive — —
comitative — huvituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huvituksemme huvituksemme
accusative nom. huvituksemme huvituksemme
gen. huvituksemme
genitive huvituksemme huvitustemme
huvituksiemme
partitive huvitustamme huvituksiamme
inessive huvituksessamme huvituksissamme
elative huvituksestamme huvituksistamme
illative huvitukseemme huvituksiimme
adessive huvituksellamme huvituksillamme
ablative huvitukseltamme huvituksiltamme
allative huvituksellemme huvituksillemme
essive huvituksenamme huvituksinamme
translative huvitukseksemme huvituksiksemme
abessive huvituksettamme huvituksittamme
instructive — —
comitative — huvituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huvituksenne huvituksenne
accusative nom. huvituksenne huvituksenne
gen. huvituksenne
genitive huvituksenne huvitustenne
huvituksienne
partitive huvitustanne huvituksianne
inessive huvituksessanne huvituksissanne
elative huvituksestanne huvituksistanne
illative huvitukseenne huvituksiinne
adessive huvituksellanne huvituksillanne
ablative huvitukseltanne huvituksiltanne
allative huvituksellenne huvituksillenne
essive huvituksenanne huvituksinanne
translative huvitukseksenne huvituksiksenne
abessive huvituksettanne huvituksittanne
instructive — —
comitative — huvituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative huvituksensa huvituksensa
accusative nom. huvituksensa huvituksensa
gen. huvituksensa
genitive huvituksensa huvitustensa
huvituksiensa
partitive huvitustaan
huvitustansa 		huvituksiaan
huvituksiansa
inessive huvituksessaan
huvituksessansa 		huvituksissaan
huvituksissansa
elative huvituksestaan
huvituksestansa 		huvituksistaan
huvituksistansa
illative huvitukseensa huvituksiinsa
adessive huvituksellaan
huvituksellansa 		huvituksillaan
huvituksillansa
ablative huvitukseltaan
huvitukseltansa 		huvituksiltaan
huvituksiltansa
allative huvitukselleen
huvituksellensa 		huvituksilleen
huvituksillensa
essive huvituksenaan
huvituksenansa 		huvituksinaan
huvituksinansa
translative huvituksekseen
huvitukseksensa 		huvituksikseen
huvituksiksensa
abessive huvituksettaan
huvituksettansa 		huvituksittaan
huvituksittansa
instructive — —
comitative — huvituksineen
huvituksinensa

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia