hävetä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word hävetä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word hävetä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say hävetä in singular and plural. Everything you need to know about the word hävetä you have here. The definition of the word hävetä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofhävetä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Etymology 1

häve- +‎ -tä.

Verb

hävetä (intransitive, transitive, usually atelic)

  1. to be ashamed (of) , feel ashamed
Conjugation
Inflection of hävetä (Kotus type 74*E/katketa, p-v gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. häpeän en häpeä 1st sing. olen hävennyt en ole hävennyt
2nd sing. häpeät et häpeä 2nd sing. olet hävennyt et ole hävennyt
3rd sing. häpeää ei häpeä 3rd sing. on hävennyt ei ole hävennyt
1st plur. häpeämme emme häpeä 1st plur. olemme hävenneet emme ole hävenneet
2nd plur. häpeätte ette häpeä 2nd plur. olette hävenneet ette ole hävenneet
3rd plur. häpeävät eivät häpeä 3rd plur. ovat hävenneet eivät ole hävenneet
passive hävetään ei hävetä passive on hävetty ei ole hävetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. häpesin en hävennyt 1st sing. olin hävennyt en ollut hävennyt
2nd sing. häpesit et hävennyt 2nd sing. olit hävennyt et ollut hävennyt
3rd sing. häpesi ei hävennyt 3rd sing. oli hävennyt ei ollut hävennyt
1st plur. häpesimme emme hävenneet 1st plur. olimme hävenneet emme olleet hävenneet
2nd plur. häpesitte ette hävenneet 2nd plur. olitte hävenneet ette olleet hävenneet
3rd plur. häpesivät eivät hävenneet 3rd plur. olivat hävenneet eivät olleet hävenneet
passive hävettiin ei hävetty passive oli hävetty ei ollut hävetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. häpeäisin
häpeisin 		en häpeäisi
en häpeisi 		1st sing. olisin hävennyt en olisi hävennyt
2nd sing. häpeäisit
häpeisit 		et häpeäisi
et häpeisi 		2nd sing. olisit hävennyt et olisi hävennyt
3rd sing. häpeäisi
häpeisi 		ei häpeäisi
ei häpeisi 		3rd sing. olisi hävennyt ei olisi hävennyt
1st plur. häpeäisimme
häpeisimme 		emme häpeäisi
emme häpeisi 		1st plur. olisimme hävenneet emme olisi hävenneet
2nd plur. häpeäisitte
häpeisitte 		ette häpeäisi
ette häpeisi 		2nd plur. olisitte hävenneet ette olisi hävenneet
3rd plur. häpeäisivät
häpeisivät 		eivät häpeäisi
eivät häpeisi 		3rd plur. olisivat hävenneet eivät olisi hävenneet
passive hävettäisiin ei hävettäisi passive olisi hävetty ei olisi hävetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. häpeä älä häpeä 2nd sing. — —
3rd sing. hävetköön älköön hävetkö 3rd sing. olkoon hävennyt älköön olko hävennyt
1st plur. hävetkäämme älkäämme hävetkö 1st plur. — —
2nd plur. hävetkää älkää hävetkö 2nd plur. — —
3rd plur. hävetkööt älkööt hävetkö 3rd plur. olkoot hävenneet älkööt olko hävenneet
passive hävettäköön älköön hävettäkö passive olkoon hävetty älköön olko hävetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hävennen en hävenne 1st sing. lienen hävennyt en liene hävennyt
2nd sing. hävennet et hävenne 2nd sing. lienet hävennyt et liene hävennyt
3rd sing. hävennee ei hävenne 3rd sing. lienee hävennyt ei liene hävennyt
1st plur. hävennemme emme hävenne 1st plur. lienemme hävenneet emme liene hävenneet
2nd plur. hävennette ette hävenne 2nd plur. lienette hävenneet ette liene hävenneet
3rd plur. hävennevät eivät hävenne 3rd plur. lienevät hävenneet eivät liene hävenneet
passive hävettäneen ei hävettäne passive lienee hävetty ei liene hävetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hävetä present häpeävä hävettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hävetäkseni hävetäksemme
2nd hävetäksesi hävetäksenne
3rd hävetäkseen
hävetäksensä
past hävennyt hävetty
2nd inessive2 hävetessä hävettäessä agent4 häpeämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hävetessäni hävetessämme
2nd hävetessäsi hävetessänne
3rd hävetessään
hävetessänsä
negative häpeämätön
instructive häveten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive häpeämässä —
elative häpeämästä —
illative häpeämään —
adessive häpeämällä —
abessive häpeämättä —
instructive häpeämän hävettämän
4th3 verbal noun häpeäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st häpeämäisilläni häpeämäisillämme
2nd häpeämäisilläsi häpeämäisillänne
3rd häpeämäisillään
häpeämäisillänsä
Synonyms
Derived terms
adjectives
nouns
verbs

Further reading

Etymology 2

Verb

hävetä

  1. inflection of hävettää:
    1. present active indicative connegative
    2. second-person singular present imperative
    3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

Ingrian

Etymology

From häppiä (“shame”) +‎ -tä. Akin to Finnish hävetä.

Pronunciation

Verb

hävetä

  1. (intransitive) to be ashamed

Conjugation

Conjugation of hävetä (type 16/hävetä, p-v gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular häppiin en häppii 1st singular oon hävent, oon hävennyt en oo hävent, en oo hävennyt
2nd singular häppiit et häppii 2nd singular oot hävent, oot hävennyt et oo hävent, et oo hävennyt
3rd singular häpijää ei häppii 3rd singular ono hävent, ono hävennyt ei oo hävent, ei oo hävennyt
1st plural häppiimmä emmä häppii 1st plural oomma hävenneet emmä oo hävenneet
2nd plural häppiittä että häppii 2nd plural ootta hävenneet että oo hävenneet
3rd plural häpijäät1), häppiivät2), hävetää evät häppii, ei hävetä 3rd plural ovat hävenneet evät oo hävenneet, ei oo hävetty
impersonal hävetää ei hävetä impersonal ono hävetty ei oo hävetty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular häpisin en hävent, en hävennyt 1st singular olin hävent, olin hävennyt en olt hävent, en olt hävennyt
2nd singular häpisit, häppiist1) et hävent, et hävennyt 2nd singular olit hävent, olit hävennyt et olt hävent, et olt hävennyt
3rd singular häpis ei hävent, ei hävennyt 3rd singular oli hävent, oli hävennyt ei olt hävent, ei olt hävennyt
1st plural häpisimmä emmä hävenneet 1st plural olimma hävenneet emmä olleet hävenneet
2nd plural häpisittä että hävenneet 2nd plural olitta hävenneet että olleet hävenneet
3rd plural häpisiit1), häpisivät2), hävettii evät hävenneet, ei hävetty 3rd plural olivat hävenneet evät olleet hävenneet, ei olt hävetty
impersonal hävettii ei hävetty impersonal oli hävetty ei olt hävetty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular häpijäisin en häpijäis 1st singular olisin hävent, olisin hävennyt en olis hävent, en olis hävennyt
2nd singular häpijäisit, häpijäist1) et häpijäis 2nd singular olisit hävent, olisit hävennyt et olis hävent, et olis hävennyt
3rd singular häpijäis ei häpijäis 3rd singular olis hävent, olis hävennyt ei olis hävent, ei olis hävennyt
1st plural häpijäisimmä emmä häpijäis 1st plural olisimma hävenneet emmä olis hävenneet
2nd plural häpijäisittä että häpijäis 2nd plural olisitta hävenneet että olis hävenneet
3rd plural häpijäisiit1), häpijäisivät2), hävettäis evät häpijäis, ei hävettäis 3rd plural olisivat hävenneet evät olis hävenneet, ei olis hävetty
impersonal hävettäis ei hävettäis impersonal olis hävetty ei olis hävetty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular häppii elä häppii 2nd singular oo hävent, oo hävennyt elä oo hävent, elä oo hävennyt
3rd singular hävetköö elköö hävetkö 3rd singular olkoo hävent, olkoo hävennyt elköö olko hävent, elköö olko hävennyt
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural hävetkää elkää hävetkö 2nd plural olkaa hävenneet elkää olko hävenneet
3rd plural hävetkööt elkööt hävetkö, elköö hävettäkö 3rd plural olkoot hävenneet elkööt olko hävenneet, elköö olko hävetty
impersonal hävettäkköö elköö hävettäkö impersonal olkoo hävetty elköö olko hävetty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular hävennen en hävenne
2nd singular hävennet et hävenne
3rd singular hävennöö ei hävenne
1st plural hävennemmä emmä hävenne
2nd plural hävennettä että hävenne
3rd plural hävennööt evät hävenne, ei hävettäne
impersonal hävettännöö ei hävettäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st hävetä present häppiivä hävettävä
2nd inessive hävetees past hävent, hävennyt hävetty
instructive häveten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (hävetkää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative häppiimää
inessive häppiimääs
elative häppiimäst
abessive häppiimätä
4th nominative häppiimiin
partitive häppiimistä, häppiimist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 82
Wikious
Boobota
Sagapedia