From New Latin casus illatīvus.
illatiivi
Inflection of illatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | illatiivi | illatiivit | |
genitive | illatiivin | illatiivien | |
partitive | illatiivia | illatiiveja | |
illative | illatiiviin | illatiiveihin | |
singular | plural | ||
nominative | illatiivi | illatiivit | |
accusative | nom. | illatiivi | illatiivit |
gen. | illatiivin | ||
genitive | illatiivin | illatiivien | |
partitive | illatiivia | illatiiveja | |
inessive | illatiivissa | illatiiveissa | |
elative | illatiivista | illatiiveista | |
illative | illatiiviin | illatiiveihin | |
adessive | illatiivilla | illatiiveilla | |
ablative | illatiivilta | illatiiveilta | |
allative | illatiiville | illatiiveille | |
essive | illatiivina | illatiiveina | |
translative | illatiiviksi | illatiiveiksi | |
abessive | illatiivitta | illatiiveitta | |
instructive | — | illatiivein | |
comitative | See the possessive forms below. |