irkki

Hello, you have come here looking for the meaning of the word irkki. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word irkki, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say irkki in singular and plural. Everything you need to know about the word irkki you have here. The definition of the word irkki will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofirkki, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From the abbreviation IRC.

Pronunciation

Noun

irkki (colloquial)

  1. IRC

Declension

Inflection of irkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative irkki irkit
genitive irkin irkkien
partitive irkkiä irkkejä
illative irkkiin irkkeihin
singular plural
nominative irkki irkit
accusative nom. irkki irkit
gen. irkin
genitive irkin irkkien
partitive irkkiä irkkejä
inessive irkissä irkeissä
elative irkistä irkeistä
illative irkkiin irkkeihin
adessive irkillä irkeillä
ablative irkiltä irkeiltä
allative irkille irkeille
essive irkkinä irkkeinä
translative irkiksi irkeiksi
abessive irkittä irkeittä
instructive irkein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of irkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative irkkini irkkini
accusative nom. irkkini irkkini
gen. irkkini
genitive irkkini irkkieni
partitive irkkiäni irkkejäni
inessive irkissäni irkeissäni
elative irkistäni irkeistäni
illative irkkiini irkkeihini
adessive irkilläni irkeilläni
ablative irkiltäni irkeiltäni
allative irkilleni irkeilleni
essive irkkinäni irkkeinäni
translative irkikseni irkeikseni
abessive irkittäni irkeittäni
instructive
comitative irkkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative irkkisi irkkisi
accusative nom. irkkisi irkkisi
gen. irkkisi
genitive irkkisi irkkiesi
partitive irkkiäsi irkkejäsi
inessive irkissäsi irkeissäsi
elative irkistäsi irkeistäsi
illative irkkiisi irkkeihisi
adessive irkilläsi irkeilläsi
ablative irkiltäsi irkeiltäsi
allative irkillesi irkeillesi
essive irkkinäsi irkkeinäsi
translative irkiksesi irkeiksesi
abessive irkittäsi irkeittäsi
instructive
comitative irkkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative irkkimme irkkimme
accusative nom. irkkimme irkkimme
gen. irkkimme
genitive irkkimme irkkiemme
partitive irkkiämme irkkejämme
inessive irkissämme irkeissämme
elative irkistämme irkeistämme
illative irkkiimme irkkeihimme
adessive irkillämme irkeillämme
ablative irkiltämme irkeiltämme
allative irkillemme irkeillemme
essive irkkinämme irkkeinämme
translative irkiksemme irkeiksemme
abessive irkittämme irkeittämme
instructive
comitative irkkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative irkkinne irkkinne
accusative nom. irkkinne irkkinne
gen. irkkinne
genitive irkkinne irkkienne
partitive irkkiänne irkkejänne
inessive irkissänne irkeissänne
elative irkistänne irkeistänne
illative irkkiinne irkkeihinne
adessive irkillänne irkeillänne
ablative irkiltänne irkeiltänne
allative irkillenne irkeillenne
essive irkkinänne irkkeinänne
translative irkiksenne irkeiksenne
abessive irkittänne irkeittänne
instructive
comitative irkkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative irkkinsä irkkinsä
accusative nom. irkkinsä irkkinsä
gen. irkkinsä
genitive irkkinsä irkkiensä
partitive irkkiään
irkkiänsä
irkkejään
irkkejänsä
inessive irkissään
irkissänsä
irkeissään
irkeissänsä
elative irkistään
irkistänsä
irkeistään
irkeistänsä
illative irkkiinsä irkkeihinsä
adessive irkillään
irkillänsä
irkeillään
irkeillänsä
ablative irkiltään
irkiltänsä
irkeiltään
irkeiltänsä
allative irkilleen
irkillensä
irkeilleen
irkeillensä
essive irkkinään
irkkinänsä
irkkeinään
irkkeinänsä
translative irkikseen
irkiksensä
irkeikseen
irkeiksensä
abessive irkittään
irkittänsä
irkeittään
irkeittänsä
instructive
comitative irkkeineen
irkkeinensä

Derived terms

Further reading