kanssakäyminen

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kanssakäyminen. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kanssakäyminen, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kanssakäyminen in singular and plural. Everything you need to know about the word kanssakäyminen you have here. The definition of the word kanssakäyminen will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkanssakäyminen, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kanssa +‎ käyminen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑnsːɑˌkæy̯minen/,
  • Rhymes: -æyminen
  • Syllabification(key): kans‧sa‧käy‧mi‧nen

Noun

kanssakäyminen

  1. interaction, communication, dealings

Declension

Inflection of kanssakäyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kanssakäyminen kanssakäymiset
genitive kanssakäymisen kanssakäymisten
kanssakäymisien
partitive kanssakäymistä kanssakäymisiä
illative kanssakäymiseen kanssakäymisiin
singular plural
nominative kanssakäyminen kanssakäymiset
accusative nom. kanssakäyminen kanssakäymiset
gen. kanssakäymisen
genitive kanssakäymisen kanssakäymisten
kanssakäymisien
partitive kanssakäymistä kanssakäymisiä
inessive kanssakäymisessä kanssakäymisissä
elative kanssakäymisestä kanssakäymisistä
illative kanssakäymiseen kanssakäymisiin
adessive kanssakäymisellä kanssakäymisillä
ablative kanssakäymiseltä kanssakäymisiltä
allative kanssakäymiselle kanssakäymisille
essive kanssakäymisenä kanssakäymisinä
translative kanssakäymiseksi kanssakäymisiksi
abessive kanssakäymisettä kanssakäymisittä
instructive kanssakäymisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kanssakäyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kanssakäymiseni kanssakäymiseni
accusative nom. kanssakäymiseni kanssakäymiseni
gen. kanssakäymiseni
genitive kanssakäymiseni kanssakäymisteni
kanssakäymisieni
partitive kanssakäymistäni kanssakäymisiäni
inessive kanssakäymisessäni kanssakäymisissäni
elative kanssakäymisestäni kanssakäymisistäni
illative kanssakäymiseeni kanssakäymisiini
adessive kanssakäymiselläni kanssakäymisilläni
ablative kanssakäymiseltäni kanssakäymisiltäni
allative kanssakäymiselleni kanssakäymisilleni
essive kanssakäymisenäni kanssakäymisinäni
translative kanssakäymisekseni kanssakäymisikseni
abessive kanssakäymisettäni kanssakäymisittäni
instructive
comitative kanssakäymisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kanssakäymisesi kanssakäymisesi
accusative nom. kanssakäymisesi kanssakäymisesi
gen. kanssakäymisesi
genitive kanssakäymisesi kanssakäymistesi
kanssakäymisiesi
partitive kanssakäymistäsi kanssakäymisiäsi
inessive kanssakäymisessäsi kanssakäymisissäsi
elative kanssakäymisestäsi kanssakäymisistäsi
illative kanssakäymiseesi kanssakäymisiisi
adessive kanssakäymiselläsi kanssakäymisilläsi
ablative kanssakäymiseltäsi kanssakäymisiltäsi
allative kanssakäymisellesi kanssakäymisillesi
essive kanssakäymisenäsi kanssakäymisinäsi
translative kanssakäymiseksesi kanssakäymisiksesi
abessive kanssakäymisettäsi kanssakäymisittäsi
instructive
comitative kanssakäymisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kanssakäymisemme kanssakäymisemme
accusative nom. kanssakäymisemme kanssakäymisemme
gen. kanssakäymisemme
genitive kanssakäymisemme kanssakäymistemme
kanssakäymisiemme
partitive kanssakäymistämme kanssakäymisiämme
inessive kanssakäymisessämme kanssakäymisissämme
elative kanssakäymisestämme kanssakäymisistämme
illative kanssakäymiseemme kanssakäymisiimme
adessive kanssakäymisellämme kanssakäymisillämme
ablative kanssakäymiseltämme kanssakäymisiltämme
allative kanssakäymisellemme kanssakäymisillemme
essive kanssakäymisenämme kanssakäymisinämme
translative kanssakäymiseksemme kanssakäymisiksemme
abessive kanssakäymisettämme kanssakäymisittämme
instructive
comitative kanssakäymisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kanssakäymisenne kanssakäymisenne
accusative nom. kanssakäymisenne kanssakäymisenne
gen. kanssakäymisenne
genitive kanssakäymisenne kanssakäymistenne
kanssakäymisienne
partitive kanssakäymistänne kanssakäymisiänne
inessive kanssakäymisessänne kanssakäymisissänne
elative kanssakäymisestänne kanssakäymisistänne
illative kanssakäymiseenne kanssakäymisiinne
adessive kanssakäymisellänne kanssakäymisillänne
ablative kanssakäymiseltänne kanssakäymisiltänne
allative kanssakäymisellenne kanssakäymisillenne
essive kanssakäymisenänne kanssakäymisinänne
translative kanssakäymiseksenne kanssakäymisiksenne
abessive kanssakäymisettänne kanssakäymisittänne
instructive
comitative kanssakäymisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kanssakäymisensä kanssakäymisensä
accusative nom. kanssakäymisensä kanssakäymisensä
gen. kanssakäymisensä
genitive kanssakäymisensä kanssakäymistensä
kanssakäymisiensä
partitive kanssakäymistään
kanssakäymistänsä
kanssakäymisiään
kanssakäymisiänsä
inessive kanssakäymisessään
kanssakäymisessänsä
kanssakäymisissään
kanssakäymisissänsä
elative kanssakäymisestään
kanssakäymisestänsä
kanssakäymisistään
kanssakäymisistänsä
illative kanssakäymiseensä kanssakäymisiinsä
adessive kanssakäymisellään
kanssakäymisellänsä
kanssakäymisillään
kanssakäymisillänsä
ablative kanssakäymiseltään
kanssakäymiseltänsä
kanssakäymisiltään
kanssakäymisiltänsä
allative kanssakäymiselleen
kanssakäymisellensä
kanssakäymisilleen
kanssakäymisillensä
essive kanssakäymisenään
kanssakäymisenänsä
kanssakäymisinään
kanssakäymisinänsä
translative kanssakäymisekseen
kanssakäymiseksensä
kanssakäymisikseen
kanssakäymisiksensä
abessive kanssakäymisettään
kanssakäymisettänsä
kanssakäymisittään
kanssakäymisittänsä
instructive
comitative kanssakäymisineen
kanssakäymisinensä

Further reading