kantti (“edge, corner”) + -kas
kantikas (comparative kantikkaampi, superlative kantikkain) (dialectal)
Inflection of kantikas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kantikas | kantikkaat | |
genitive | kantikkaan | kantikkaiden kantikkaitten | |
partitive | kantikasta | kantikkaita | |
illative | kantikkaaseen | kantikkaisiin | |
singular | plural | ||
nominative | kantikas | kantikkaat | |
accusative | nom. | kantikas | kantikkaat |
gen. | kantikkaan | ||
genitive | kantikkaan | kantikkaiden kantikkaitten kantikasten rare | |
partitive | kantikasta | kantikkaita | |
inessive | kantikkaassa | kantikkaissa | |
elative | kantikkaasta | kantikkaista | |
illative | kantikkaaseen | kantikkaisiin kantikkaihin rare | |
adessive | kantikkaalla | kantikkailla | |
ablative | kantikkaalta | kantikkailta | |
allative | kantikkaalle | kantikkaille | |
essive | kantikkaana | kantikkaina | |
translative | kantikkaaksi | kantikkaiksi | |
abessive | kantikkaatta | kantikkaitta | |
instructive | — | kantikkain | |
comitative | — | kantikkaine |