kanto (“bearing”) + -kuntoinen (“in condition of”)
kantokuntoinen (not comparable)
Inflection of kantokuntoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kantokuntoinen | kantokuntoiset | |
genitive | kantokuntoisen | kantokuntoisten kantokuntoisien | |
partitive | kantokuntoista | kantokuntoisia | |
illative | kantokuntoiseen | kantokuntoisiin | |
singular | plural | ||
nominative | kantokuntoinen | kantokuntoiset | |
accusative | nom. | kantokuntoinen | kantokuntoiset |
gen. | kantokuntoisen | ||
genitive | kantokuntoisen | kantokuntoisten kantokuntoisien | |
partitive | kantokuntoista | kantokuntoisia | |
inessive | kantokuntoisessa | kantokuntoisissa | |
elative | kantokuntoisesta | kantokuntoisista | |
illative | kantokuntoiseen | kantokuntoisiin | |
adessive | kantokuntoisella | kantokuntoisilla | |
ablative | kantokuntoiselta | kantokuntoisilta | |
allative | kantokuntoiselle | kantokuntoisille | |
essive | kantokuntoisena | kantokuntoisina | |
translative | kantokuntoiseksi | kantokuntoisiksi | |
abessive | kantokuntoisetta | kantokuntoisitta | |
instructive | — | kantokuntoisin | |
comitative | — | kantokuntoisine |