kirkassuttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kirkassuttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kirkassuttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kirkassuttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word kirkassuttaa you have here. The definition of the word kirkassuttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkirkassuttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From kirkastua (to become brighter) +‎ -ttaa. Akin to Finnish kirkastuttaa.

Pronunciation

Verb

kirkassuttaa

  1. (transitive) to brighten

Conjugation

Conjugation of kirkassuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kirkassutan en kirkassuta 1st singular oon kirkassuttant, oon kirkassuttanut en oo kirkassuttant, en oo kirkassuttanut
2nd singular kirkassutat et kirkassuta 2nd singular oot kirkassuttant, oot kirkassuttanut et oo kirkassuttant, et oo kirkassuttanut
3rd singular kirkassuttaa ei kirkassuta 3rd singular ono kirkassuttant, ono kirkassuttanut ei oo kirkassuttant, ei oo kirkassuttanut
1st plural kirkassutamma emmä kirkassuta 1st plural oomma kirkassuttaneet emmä oo kirkassuttaneet
2nd plural kirkassutatta että kirkassuta 2nd plural ootta kirkassuttaneet että oo kirkassuttaneet
3rd plural kirkassuttaat1), kirkassuttavat2), kirkassutetaa evät kirkassuta, ei kirkassuteta 3rd plural ovat kirkassuttaneet evät oo kirkassuttaneet, ei oo kirkassutettu
impersonal kirkassutetaa ei kirkassuteta impersonal ono kirkassutettu ei oo kirkassutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kirkassutin en kirkassuttant, en kirkassuttanut 1st singular olin kirkassuttant, olin kirkassuttanut en olt kirkassuttant, en olt kirkassuttanut
2nd singular kirkassutit et kirkassuttant, et kirkassuttanut 2nd singular olit kirkassuttant, olit kirkassuttanut et olt kirkassuttant, et olt kirkassuttanut
3rd singular kirkassutti ei kirkassuttant, ei kirkassuttanut 3rd singular oli kirkassuttant, oli kirkassuttanut ei olt kirkassuttant, ei olt kirkassuttanut
1st plural kirkassutimma emmä kirkassuttaneet 1st plural olimma kirkassuttaneet emmä olleet kirkassuttaneet
2nd plural kirkassutitta että kirkassuttaneet 2nd plural olitta kirkassuttaneet että olleet kirkassuttaneet
3rd plural kirkassuttiit1), kirkassuttivat2), kirkassutettii evät kirkassuttaneet, ei kirkassutettu 3rd plural olivat kirkassuttaneet evät olleet kirkassuttaneet, ei olt kirkassutettu
impersonal kirkassutettii ei kirkassutettu impersonal oli kirkassutettu ei olt kirkassutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kirkassuttaisin en kirkassuttais 1st singular olisin kirkassuttant, olisin kirkassuttanut en olis kirkassuttant, en olis kirkassuttanut
2nd singular kirkassuttaisit, kirkassuttaist1) et kirkassuttais 2nd singular olisit kirkassuttant, olisit kirkassuttanut et olis kirkassuttant, et olis kirkassuttanut
3rd singular kirkassuttais ei kirkassuttais 3rd singular olis kirkassuttant, olis kirkassuttanut ei olis kirkassuttant, ei olis kirkassuttanut
1st plural kirkassuttaisimma emmä kirkassuttais 1st plural olisimma kirkassuttaneet emmä olis kirkassuttaneet
2nd plural kirkassuttaisitta että kirkassuttais 2nd plural olisitta kirkassuttaneet että olis kirkassuttaneet
3rd plural kirkassuttaisiit1), kirkassuttaisivat2), kirkassutettais evät kirkassuttais, ei kirkassutettais 3rd plural olisivat kirkassuttaneet evät olis kirkassuttaneet, ei olis kirkassutettu
impersonal kirkassutettais ei kirkassutettais impersonal olis kirkassutettu ei olis kirkassutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular kirkassuta elä kirkassuta 2nd singular oo kirkassuttant, oo kirkassuttanut elä oo kirkassuttant, elä oo kirkassuttanut
3rd singular kirkassuttakoo elköö kirkassuttako 3rd singular olkoo kirkassuttant, olkoo kirkassuttanut elköö olko kirkassuttant, elköö olko kirkassuttanut
1st plural 1st plural
2nd plural kirkassuttakaa elkää kirkassuttako 2nd plural olkaa kirkassuttaneet elkää olko kirkassuttaneet
3rd plural kirkassuttakoot elkööt kirkassuttako, elköö kirkassutettako 3rd plural olkoot kirkassuttaneet elkööt olko kirkassuttaneet, elköö olko kirkassutettu
impersonal kirkassutettakkoo elköö kirkassutettako impersonal olkoo kirkassutettu elköö olko kirkassutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kirkassuttanen en kirkassuttane
2nd singular kirkassuttanet et kirkassuttane
3rd singular kirkassuttanoo ei kirkassuttane
1st plural kirkassuttanemma emmä kirkassuttane
2nd plural kirkassuttanetta että kirkassuttane
3rd plural kirkassuttanoot evät kirkassuttane, ei kirkassutettane
impersonal kirkassutettannoo ei kirkassutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kirkassuttaa present kirkassuttava kirkassutettava
2nd inessive kirkassuttajees past kirkassuttant, kirkassuttanut kirkassutettu
instructive kirkassuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kirkassuttakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kirkassuttamaa
inessive kirkassuttamaas
elative kirkassuttamast
abessive kirkassuttamata
4th nominative kirkassuttamiin
partitive kirkassuttamista, kirkassuttamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 167