From kirkastua (“to become brighter”) + -ttaa. Akin to Finnish kirkastuttaa.
kirkassuttaa
Conjugation of kirkassuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | kirkassutan | en kirkassuta | 1st singular | oon kirkassuttant, oon kirkassuttanut | en oo kirkassuttant, en oo kirkassuttanut |
2nd singular | kirkassutat | et kirkassuta | 2nd singular | oot kirkassuttant, oot kirkassuttanut | et oo kirkassuttant, et oo kirkassuttanut |
3rd singular | kirkassuttaa | ei kirkassuta | 3rd singular | ono kirkassuttant, ono kirkassuttanut | ei oo kirkassuttant, ei oo kirkassuttanut |
1st plural | kirkassutamma | emmä kirkassuta | 1st plural | oomma kirkassuttaneet | emmä oo kirkassuttaneet |
2nd plural | kirkassutatta | että kirkassuta | 2nd plural | ootta kirkassuttaneet | että oo kirkassuttaneet |
3rd plural | kirkassuttaat1), kirkassuttavat2), kirkassutetaa | evät kirkassuta, ei kirkassuteta | 3rd plural | ovat kirkassuttaneet | evät oo kirkassuttaneet, ei oo kirkassutettu |
impersonal | kirkassutetaa | ei kirkassuteta | impersonal | ono kirkassutettu | ei oo kirkassutettu |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | kirkassutin | en kirkassuttant, en kirkassuttanut | 1st singular | olin kirkassuttant, olin kirkassuttanut | en olt kirkassuttant, en olt kirkassuttanut |
2nd singular | kirkassutit | et kirkassuttant, et kirkassuttanut | 2nd singular | olit kirkassuttant, olit kirkassuttanut | et olt kirkassuttant, et olt kirkassuttanut |
3rd singular | kirkassutti | ei kirkassuttant, ei kirkassuttanut | 3rd singular | oli kirkassuttant, oli kirkassuttanut | ei olt kirkassuttant, ei olt kirkassuttanut |
1st plural | kirkassutimma | emmä kirkassuttaneet | 1st plural | olimma kirkassuttaneet | emmä olleet kirkassuttaneet |
2nd plural | kirkassutitta | että kirkassuttaneet | 2nd plural | olitta kirkassuttaneet | että olleet kirkassuttaneet |
3rd plural | kirkassuttiit1), kirkassuttivat2), kirkassutettii | evät kirkassuttaneet, ei kirkassutettu | 3rd plural | olivat kirkassuttaneet | evät olleet kirkassuttaneet, ei olt kirkassutettu |
impersonal | kirkassutettii | ei kirkassutettu | impersonal | oli kirkassutettu | ei olt kirkassutettu |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | kirkassuttaisin | en kirkassuttais | 1st singular | olisin kirkassuttant, olisin kirkassuttanut | en olis kirkassuttant, en olis kirkassuttanut |
2nd singular | kirkassuttaisit, kirkassuttaist1) | et kirkassuttais | 2nd singular | olisit kirkassuttant, olisit kirkassuttanut | et olis kirkassuttant, et olis kirkassuttanut |
3rd singular | kirkassuttais | ei kirkassuttais | 3rd singular | olis kirkassuttant, olis kirkassuttanut | ei olis kirkassuttant, ei olis kirkassuttanut |
1st plural | kirkassuttaisimma | emmä kirkassuttais | 1st plural | olisimma kirkassuttaneet | emmä olis kirkassuttaneet |
2nd plural | kirkassuttaisitta | että kirkassuttais | 2nd plural | olisitta kirkassuttaneet | että olis kirkassuttaneet |
3rd plural | kirkassuttaisiit1), kirkassuttaisivat2), kirkassutettais | evät kirkassuttais, ei kirkassutettais | 3rd plural | olisivat kirkassuttaneet | evät olis kirkassuttaneet, ei olis kirkassutettu |
impersonal | kirkassutettais | ei kirkassutettais | impersonal | olis kirkassutettu | ei olis kirkassutettu |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | kirkassuta | elä kirkassuta | 2nd singular | oo kirkassuttant, oo kirkassuttanut | elä oo kirkassuttant, elä oo kirkassuttanut |
3rd singular | kirkassuttakoo | elköö kirkassuttako | 3rd singular | olkoo kirkassuttant, olkoo kirkassuttanut | elköö olko kirkassuttant, elköö olko kirkassuttanut |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | kirkassuttakaa | elkää kirkassuttako | 2nd plural | olkaa kirkassuttaneet | elkää olko kirkassuttaneet |
3rd plural | kirkassuttakoot | elkööt kirkassuttako, elköö kirkassutettako | 3rd plural | olkoot kirkassuttaneet | elkööt olko kirkassuttaneet, elköö olko kirkassutettu |
impersonal | kirkassutettakkoo | elköö kirkassutettako | impersonal | olkoo kirkassutettu | elköö olko kirkassutettu |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | kirkassuttanen | en kirkassuttane | |||
2nd singular | kirkassuttanet | et kirkassuttane | |||
3rd singular | kirkassuttanoo | ei kirkassuttane | |||
1st plural | kirkassuttanemma | emmä kirkassuttane | |||
2nd plural | kirkassuttanetta | että kirkassuttane | |||
3rd plural | kirkassuttanoot | evät kirkassuttane, ei kirkassutettane | |||
impersonal | kirkassutettannoo | ei kirkassutettane | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | kirkassuttaa | present | kirkassuttava | kirkassutettava | |
2nd | inessive | kirkassuttajees | past | kirkassuttant, kirkassuttanut | kirkassutettu |
instructive | kirkassuttaen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kirkassuttakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | kirkassuttamaa | |||
inessive | kirkassuttamaas | ||||
elative | kirkassuttamast | ||||
abessive | kirkassuttamata | ||||
4th | nominative | kirkassuttamiin | |||
partitive | kirkassuttamista, kirkassuttamist |