konjunktiivi

Hello, you have come here looking for the meaning of the word konjunktiivi. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word konjunktiivi, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say konjunktiivi in singular and plural. Everything you need to know about the word konjunktiivi you have here. The definition of the word konjunktiivi will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkonjunktiivi, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Internationalism (see English conjunctive), ultimately from Latin coniūnctīvus.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkonjuŋktiːʋi/,
  • Rhymes: -iːʋi
  • Hyphenation(key): kon‧junk‧tii‧vi

Noun

konjunktiivi

  1. (grammar) conjunctive mood

Declension

Inflection of konjunktiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative konjunktiivi konjunktiivit
genitive konjunktiivin konjunktiivien
partitive konjunktiivia konjunktiiveja
illative konjunktiiviin konjunktiiveihin
singular plural
nominative konjunktiivi konjunktiivit
accusative nom. konjunktiivi konjunktiivit
gen. konjunktiivin
genitive konjunktiivin konjunktiivien
partitive konjunktiivia konjunktiiveja
inessive konjunktiivissa konjunktiiveissa
elative konjunktiivista konjunktiiveista
illative konjunktiiviin konjunktiiveihin
adessive konjunktiivilla konjunktiiveilla
ablative konjunktiivilta konjunktiiveilta
allative konjunktiiville konjunktiiveille
essive konjunktiivina konjunktiiveina
translative konjunktiiviksi konjunktiiveiksi
abessive konjunktiivitta konjunktiiveitta
instructive — konjunktiivein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of konjunktiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative konjunktiivini konjunktiivini
accusative nom. konjunktiivini konjunktiivini
gen. konjunktiivini
genitive konjunktiivini konjunktiivieni
partitive konjunktiiviani konjunktiivejani
inessive konjunktiivissani konjunktiiveissani
elative konjunktiivistani konjunktiiveistani
illative konjunktiiviini konjunktiiveihini
adessive konjunktiivillani konjunktiiveillani
ablative konjunktiiviltani konjunktiiveiltani
allative konjunktiivilleni konjunktiiveilleni
essive konjunktiivinani konjunktiiveinani
translative konjunktiivikseni konjunktiiveikseni
abessive konjunktiivittani konjunktiiveittani
instructive — —
comitative — konjunktiiveineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative konjunktiivisi konjunktiivisi
accusative nom. konjunktiivisi konjunktiivisi
gen. konjunktiivisi
genitive konjunktiivisi konjunktiiviesi
partitive konjunktiiviasi konjunktiivejasi
inessive konjunktiivissasi konjunktiiveissasi
elative konjunktiivistasi konjunktiiveistasi
illative konjunktiiviisi konjunktiiveihisi
adessive konjunktiivillasi konjunktiiveillasi
ablative konjunktiiviltasi konjunktiiveiltasi
allative konjunktiivillesi konjunktiiveillesi
essive konjunktiivinasi konjunktiiveinasi
translative konjunktiiviksesi konjunktiiveiksesi
abessive konjunktiivittasi konjunktiiveittasi
instructive — —
comitative — konjunktiiveinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative konjunktiivimme konjunktiivimme
accusative nom. konjunktiivimme konjunktiivimme
gen. konjunktiivimme
genitive konjunktiivimme konjunktiiviemme
partitive konjunktiiviamme konjunktiivejamme
inessive konjunktiivissamme konjunktiiveissamme
elative konjunktiivistamme konjunktiiveistamme
illative konjunktiiviimme konjunktiiveihimme
adessive konjunktiivillamme konjunktiiveillamme
ablative konjunktiiviltamme konjunktiiveiltamme
allative konjunktiivillemme konjunktiiveillemme
essive konjunktiivinamme konjunktiiveinamme
translative konjunktiiviksemme konjunktiiveiksemme
abessive konjunktiivittamme konjunktiiveittamme
instructive — —
comitative — konjunktiiveinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative konjunktiivinne konjunktiivinne
accusative nom. konjunktiivinne konjunktiivinne
gen. konjunktiivinne
genitive konjunktiivinne konjunktiivienne
partitive konjunktiivianne konjunktiivejanne
inessive konjunktiivissanne konjunktiiveissanne
elative konjunktiivistanne konjunktiiveistanne
illative konjunktiiviinne konjunktiiveihinne
adessive konjunktiivillanne konjunktiiveillanne
ablative konjunktiiviltanne konjunktiiveiltanne
allative konjunktiivillenne konjunktiiveillenne
essive konjunktiivinanne konjunktiiveinanne
translative konjunktiiviksenne konjunktiiveiksenne
abessive konjunktiivittanne konjunktiiveittanne
instructive — —
comitative — konjunktiiveinenne
third-person possessor
singular plural
nominative konjunktiivinsa konjunktiivinsa
accusative nom. konjunktiivinsa konjunktiivinsa
gen. konjunktiivinsa
genitive konjunktiivinsa konjunktiiviensa
partitive konjunktiiviaan
konjunktiiviansa 		konjunktiivejaan
konjunktiivejansa
inessive konjunktiivissaan
konjunktiivissansa 		konjunktiiveissaan
konjunktiiveissansa
elative konjunktiivistaan
konjunktiivistansa 		konjunktiiveistaan
konjunktiiveistansa
illative konjunktiiviinsa konjunktiiveihinsa
adessive konjunktiivillaan
konjunktiivillansa 		konjunktiiveillaan
konjunktiiveillansa
ablative konjunktiiviltaan
konjunktiiviltansa 		konjunktiiveiltaan
konjunktiiveiltansa
allative konjunktiivilleen
konjunktiivillensa 		konjunktiiveilleen
konjunktiiveillensa
essive konjunktiivinaan
konjunktiivinansa 		konjunktiiveinaan
konjunktiiveinansa
translative konjunktiivikseen
konjunktiiviksensa 		konjunktiiveikseen
konjunktiiveiksensa
abessive konjunktiivittaan
konjunktiivittansa 		konjunktiiveittaan
konjunktiiveittansa
instructive — —
comitative — konjunktiiveineen
konjunktiiveinensa

Derived terms

Wikious
Boobota
Sagapedia