korkita

Hello, you have come here looking for the meaning of the word korkita. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word korkita, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say korkita in singular and plural. Everything you need to know about the word korkita you have here. The definition of the word korkita will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkorkita, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

korkki +‎ -ita

Pronunciation

Verb

korkita

  1. To cork (to seal with a cork stopper).

Conjugation

Inflection of korkita (Kotus type 69/valita, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. korkitsen en korkitse 1st sing. olen korkinnut en ole korkinnut
2nd sing. korkitset et korkitse 2nd sing. olet korkinnut et ole korkinnut
3rd sing. korkitsee ei korkitse 3rd sing. on korkinnut ei ole korkinnut
1st plur. korkitsemme emme korkitse 1st plur. olemme korkinneet emme ole korkinneet
2nd plur. korkitsette ette korkitse 2nd plur. olette korkinneet ette ole korkinneet
3rd plur. korkitsevat eivät korkitse 3rd plur. ovat korkinneet eivät ole korkinneet
passive korkitaan ei korkita passive on korkittu ei ole korkittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. korkitsin en korkinnut 1st sing. olin korkinnut en ollut korkinnut
2nd sing. korkitsit et korkinnut 2nd sing. olit korkinnut et ollut korkinnut
3rd sing. korkitsi ei korkinnut 3rd sing. oli korkinnut ei ollut korkinnut
1st plur. korkitsimme emme korkinneet 1st plur. olimme korkinneet emme olleet korkinneet
2nd plur. korkitsitte ette korkinneet 2nd plur. olitte korkinneet ette olleet korkinneet
3rd plur. korkitsivat eivät korkinneet 3rd plur. olivat korkinneet eivät olleet korkinneet
passive korkittiin ei korkittu passive oli korkittu ei ollut korkittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. korkitsisin en korkitsisi 1st sing. olisin korkinnut en olisi korkinnut
2nd sing. korkitsisit et korkitsisi 2nd sing. olisit korkinnut et olisi korkinnut
3rd sing. korkitsisi ei korkitsisi 3rd sing. olisi korkinnut ei olisi korkinnut
1st plur. korkitsisimme emme korkitsisi 1st plur. olisimme korkinneet emme olisi korkinneet
2nd plur. korkitsisitte ette korkitsisi 2nd plur. olisitte korkinneet ette olisi korkinneet
3rd plur. korkitsisivat eivät korkitsisi 3rd plur. olisivat korkinneet eivät olisi korkinneet
passive korkittaisiin ei korkittaisi passive olisi korkittu ei olisi korkittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. korkitse älä korkitse 2nd sing. — —
3rd sing. korkitkoon älköön korkitko 3rd sing. olkoon korkinnut älköön olko korkinnut
1st plur. korkitkaamme älkäämme korkitko 1st plur. — —
2nd plur. korkitkaa älkää korkitko 2nd plur. — —
3rd plur. korkitkoot älkööt korkitko 3rd plur. olkoot korkinneet älkööt olko korkinneet
passive korkittakoon älköön korkittako passive olkoon korkittu älköön olko korkittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. korkinnen en korkinne 1st sing. lienen korkinnut en liene korkinnut
2nd sing. korkinnet et korkinne 2nd sing. lienet korkinnut et liene korkinnut
3rd sing. korkinnee ei korkinne 3rd sing. lienee korkinnut ei liene korkinnut
1st plur. korkinnemme emme korkinne 1st plur. lienemme korkinneet emme liene korkinneet
2nd plur. korkinnette ette korkinne 2nd plur. lienette korkinneet ette liene korkinneet
3rd plur. korkinnevat eivät korkinne 3rd plur. lienevät korkinneet eivät liene korkinneet
passive korkittaneen ei korkittane passive lienee korkittu ei liene korkittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st korkita present korkitseva korkittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st korkitakseni korkitaksemme
2nd korkitaksesi korkitaksenne
3rd korkitakseen
korkitaksensa
past korkinnut korkittu
2nd inessive2 korkitessa korkittaessa agent4 korkitsema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st korkitessani korkitessamme
2nd korkitessasi korkitessanne
3rd korkitessaan
korkitessansa
negative korkitsematon
instructive korkiten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive korkitsemassa —
elative korkitsemasta —
illative korkitsemaan —
adessive korkitsemalla —
abessive korkitsematta —
instructive korkitseman korkittaman
4th3 verbal noun korkitseminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st korkitsemaisillani korkitsemaisillamme
2nd korkitsemaisillasi korkitsemaisillanne
3rd korkitsemaisillaan
korkitsemaisillansa

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia