kortin (“of card”) + pelaaja (“player”), from the expression pelata (“to play”) korttia (“card”).
kortinpelaaja
Inflection of kortinpelaaja (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kortinpelaaja | kortinpelaajat | |
genitive | kortinpelaajan | kortinpelaajien | |
partitive | kortinpelaajaa | kortinpelaajia | |
illative | kortinpelaajaan | kortinpelaajiin | |
singular | plural | ||
nominative | kortinpelaaja | kortinpelaajat | |
accusative | nom. | kortinpelaaja | kortinpelaajat |
gen. | kortinpelaajan | ||
genitive | kortinpelaajan | kortinpelaajien kortinpelaajain rare | |
partitive | kortinpelaajaa | kortinpelaajia | |
inessive | kortinpelaajassa | kortinpelaajissa | |
elative | kortinpelaajasta | kortinpelaajista | |
illative | kortinpelaajaan | kortinpelaajiin | |
adessive | kortinpelaajalla | kortinpelaajilla | |
ablative | kortinpelaajalta | kortinpelaajilta | |
allative | kortinpelaajalle | kortinpelaajille | |
essive | kortinpelaajana | kortinpelaajina | |
translative | kortinpelaajaksi | kortinpelaajiksi | |
abessive | kortinpelaajatta | kortinpelaajitta | |
instructive | — | kortinpelaajin | |
comitative | See the possessive forms below. |