kuuluttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kuuluttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kuuluttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kuuluttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word kuuluttaa you have here. The definition of the word kuuluttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkuuluttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kuulla +‎ -uttaa (factitive; literally "to make (someone) hear"). Compare Estonian kuulutama.

Pronunciation

Verb

kuuluttaa

  1. (transitive) to announce, make an audible announcement (on)
  2. (transitive) to announce, call out, vocalize audibly

Conjugation

Inflection of kuuluttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuulutan en kuuluta 1st sing. olen kuuluttanut en ole kuuluttanut
2nd sing. kuulutat et kuuluta 2nd sing. olet kuuluttanut et ole kuuluttanut
3rd sing. kuuluttaa ei kuuluta 3rd sing. on kuuluttanut ei ole kuuluttanut
1st plur. kuulutamme emme kuuluta 1st plur. olemme kuuluttaneet emme ole kuuluttaneet
2nd plur. kuulutatte ette kuuluta 2nd plur. olette kuuluttaneet ette ole kuuluttaneet
3rd plur. kuuluttavat eivät kuuluta 3rd plur. ovat kuuluttaneet eivät ole kuuluttaneet
passive kuulutetaan ei kuuluteta passive on kuulutettu ei ole kuulutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuulutin en kuuluttanut 1st sing. olin kuuluttanut en ollut kuuluttanut
2nd sing. kuulutit et kuuluttanut 2nd sing. olit kuuluttanut et ollut kuuluttanut
3rd sing. kuulutti ei kuuluttanut 3rd sing. oli kuuluttanut ei ollut kuuluttanut
1st plur. kuulutimme emme kuuluttaneet 1st plur. olimme kuuluttaneet emme olleet kuuluttaneet
2nd plur. kuulutitte ette kuuluttaneet 2nd plur. olitte kuuluttaneet ette olleet kuuluttaneet
3rd plur. kuuluttivat eivät kuuluttaneet 3rd plur. olivat kuuluttaneet eivät olleet kuuluttaneet
passive kuulutettiin ei kuulutettu passive oli kuulutettu ei ollut kuulutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuuluttaisin en kuuluttaisi 1st sing. olisin kuuluttanut en olisi kuuluttanut
2nd sing. kuuluttaisit et kuuluttaisi 2nd sing. olisit kuuluttanut et olisi kuuluttanut
3rd sing. kuuluttaisi ei kuuluttaisi 3rd sing. olisi kuuluttanut ei olisi kuuluttanut
1st plur. kuuluttaisimme emme kuuluttaisi 1st plur. olisimme kuuluttaneet emme olisi kuuluttaneet
2nd plur. kuuluttaisitte ette kuuluttaisi 2nd plur. olisitte kuuluttaneet ette olisi kuuluttaneet
3rd plur. kuuluttaisivat eivät kuuluttaisi 3rd plur. olisivat kuuluttaneet eivät olisi kuuluttaneet
passive kuulutettaisiin ei kuulutettaisi passive olisi kuulutettu ei olisi kuulutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kuuluta älä kuuluta 2nd sing. — —
3rd sing. kuuluttakoon älköön kuuluttako 3rd sing. olkoon kuuluttanut älköön olko kuuluttanut
1st plur. kuuluttakaamme älkäämme kuuluttako 1st plur. — —
2nd plur. kuuluttakaa älkää kuuluttako 2nd plur. — —
3rd plur. kuuluttakoot älkööt kuuluttako 3rd plur. olkoot kuuluttaneet älkööt olko kuuluttaneet
passive kuulutettakoon älköön kuulutettako passive olkoon kuulutettu älköön olko kuulutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuuluttanen en kuuluttane 1st sing. lienen kuuluttanut en liene kuuluttanut
2nd sing. kuuluttanet et kuuluttane 2nd sing. lienet kuuluttanut et liene kuuluttanut
3rd sing. kuuluttanee ei kuuluttane 3rd sing. lienee kuuluttanut ei liene kuuluttanut
1st plur. kuuluttanemme emme kuuluttane 1st plur. lienemme kuuluttaneet emme liene kuuluttaneet
2nd plur. kuuluttanette ette kuuluttane 2nd plur. lienette kuuluttaneet ette liene kuuluttaneet
3rd plur. kuuluttanevat eivät kuuluttane 3rd plur. lienevät kuuluttaneet eivät liene kuuluttaneet
passive kuulutettaneen ei kuulutettane passive lienee kuulutettu ei liene kuulutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kuuluttaa present kuuluttava kuulutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuuluttaakseni kuuluttaaksemme
2nd kuuluttaaksesi kuuluttaaksenne
3rd kuuluttaakseen
kuuluttaaksensa
past kuuluttanut kuulutettu
2nd inessive2 kuuluttaessa kuulutettaessa agent4 kuuluttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuuluttaessani kuuluttaessamme
2nd kuuluttaessasi kuuluttaessanne
3rd kuuluttaessaan
kuuluttaessansa
negative kuuluttamaton
instructive kuuluttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kuuluttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive kuuluttamassa —
elative kuuluttamasta —
illative kuuluttamaan —
adessive kuuluttamalla —
abessive kuuluttamatta —
instructive kuuluttaman kuulutettaman
4th3 verbal noun kuuluttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuuluttamaisillani kuuluttamaisillamme
2nd kuuluttamaisillasi kuuluttamaisillanne
3rd kuuluttamaisillaan
kuuluttamaisillansa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia