kuuluvuus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word kuuluvuus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word kuuluvuus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say kuuluvuus in singular and plural. Everything you need to know about the word kuuluvuus you have here. The definition of the word kuuluvuus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkuuluvuus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

kuuluva +‎ -uus

Pronunciation

Noun

kuuluvuus

  1. audibility
  2. reception (of a signal)

Declension

Inflection of kuuluvuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative kuuluvuus kuuluvuudet
genitive kuuluvuuden kuuluvuuksien
partitive kuuluvuutta kuuluvuuksia
illative kuuluvuuteen kuuluvuuksiin
singular plural
nominative kuuluvuus kuuluvuudet
accusative nom. kuuluvuus kuuluvuudet
gen. kuuluvuuden
genitive kuuluvuuden kuuluvuuksien
partitive kuuluvuutta kuuluvuuksia
inessive kuuluvuudessa kuuluvuuksissa
elative kuuluvuudesta kuuluvuuksista
illative kuuluvuuteen kuuluvuuksiin
adessive kuuluvuudella kuuluvuuksilla
ablative kuuluvuudelta kuuluvuuksilta
allative kuuluvuudelle kuuluvuuksille
essive kuuluvuutena kuuluvuuksina
translative kuuluvuudeksi kuuluvuuksiksi
abessive kuuluvuudetta kuuluvuuksitta
instructive kuuluvuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuuluvuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuuluvuuteni kuuluvuuteni
accusative nom. kuuluvuuteni kuuluvuuteni
gen. kuuluvuuteni
genitive kuuluvuuteni kuuluvuuksieni
partitive kuuluvuuttani kuuluvuuksiani
inessive kuuluvuudessani kuuluvuuksissani
elative kuuluvuudestani kuuluvuuksistani
illative kuuluvuuteeni kuuluvuuksiini
adessive kuuluvuudellani kuuluvuuksillani
ablative kuuluvuudeltani kuuluvuuksiltani
allative kuuluvuudelleni kuuluvuuksilleni
essive kuuluvuutenani kuuluvuuksinani
translative kuuluvuudekseni kuuluvuuksikseni
abessive kuuluvuudettani kuuluvuuksittani
instructive
comitative kuuluvuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuuluvuutesi kuuluvuutesi
accusative nom. kuuluvuutesi kuuluvuutesi
gen. kuuluvuutesi
genitive kuuluvuutesi kuuluvuuksiesi
partitive kuuluvuuttasi kuuluvuuksiasi
inessive kuuluvuudessasi kuuluvuuksissasi
elative kuuluvuudestasi kuuluvuuksistasi
illative kuuluvuuteesi kuuluvuuksiisi
adessive kuuluvuudellasi kuuluvuuksillasi
ablative kuuluvuudeltasi kuuluvuuksiltasi
allative kuuluvuudellesi kuuluvuuksillesi
essive kuuluvuutenasi kuuluvuuksinasi
translative kuuluvuudeksesi kuuluvuuksiksesi
abessive kuuluvuudettasi kuuluvuuksittasi
instructive
comitative kuuluvuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kuuluvuutemme kuuluvuutemme
accusative nom. kuuluvuutemme kuuluvuutemme
gen. kuuluvuutemme
genitive kuuluvuutemme kuuluvuuksiemme
partitive kuuluvuuttamme kuuluvuuksiamme
inessive kuuluvuudessamme kuuluvuuksissamme
elative kuuluvuudestamme kuuluvuuksistamme
illative kuuluvuuteemme kuuluvuuksiimme
adessive kuuluvuudellamme kuuluvuuksillamme
ablative kuuluvuudeltamme kuuluvuuksiltamme
allative kuuluvuudellemme kuuluvuuksillemme
essive kuuluvuutenamme kuuluvuuksinamme
translative kuuluvuudeksemme kuuluvuuksiksemme
abessive kuuluvuudettamme kuuluvuuksittamme
instructive
comitative kuuluvuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuuluvuutenne kuuluvuutenne
accusative nom. kuuluvuutenne kuuluvuutenne
gen. kuuluvuutenne
genitive kuuluvuutenne kuuluvuuksienne
partitive kuuluvuuttanne kuuluvuuksianne
inessive kuuluvuudessanne kuuluvuuksissanne
elative kuuluvuudestanne kuuluvuuksistanne
illative kuuluvuuteenne kuuluvuuksiinne
adessive kuuluvuudellanne kuuluvuuksillanne
ablative kuuluvuudeltanne kuuluvuuksiltanne
allative kuuluvuudellenne kuuluvuuksillenne
essive kuuluvuutenanne kuuluvuuksinanne
translative kuuluvuudeksenne kuuluvuuksiksenne
abessive kuuluvuudettanne kuuluvuuksittanne
instructive
comitative kuuluvuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kuuluvuutensa kuuluvuutensa
accusative nom. kuuluvuutensa kuuluvuutensa
gen. kuuluvuutensa
genitive kuuluvuutensa kuuluvuuksiensa
partitive kuuluvuuttaan
kuuluvuuttansa
kuuluvuuksiaan
kuuluvuuksiansa
inessive kuuluvuudessaan
kuuluvuudessansa
kuuluvuuksissaan
kuuluvuuksissansa
elative kuuluvuudestaan
kuuluvuudestansa
kuuluvuuksistaan
kuuluvuuksistansa
illative kuuluvuuteensa kuuluvuuksiinsa
adessive kuuluvuudellaan
kuuluvuudellansa
kuuluvuuksillaan
kuuluvuuksillansa
ablative kuuluvuudeltaan
kuuluvuudeltansa
kuuluvuuksiltaan
kuuluvuuksiltansa
allative kuuluvuudelleen
kuuluvuudellensa
kuuluvuuksilleen
kuuluvuuksillensa
essive kuuluvuutenaan
kuuluvuutenansa
kuuluvuuksinaan
kuuluvuuksinansa
translative kuuluvuudekseen
kuuluvuudeksensa
kuuluvuuksikseen
kuuluvuuksiksensa
abessive kuuluvuudettaan
kuuluvuudettansa
kuuluvuuksittaan
kuuluvuuksittansa
instructive
comitative kuuluvuuksineen
kuuluvuuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading