löytää (“to find, discover”) + -jä (“-er”)
löytäjä
| Inflection of löytäjä (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | löytäjä | löytäjät | |
| genitive | löytäjän | löytäjien | |
| partitive | löytäjää | löytäjiä | |
| illative | löytäjään | löytäjiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | löytäjä | löytäjät | |
| accusative | nom. | löytäjä | löytäjät |
| gen. | löytäjän | ||
| genitive | löytäjän | löytäjien löytäjäin rare | |
| partitive | löytäjää | löytäjiä | |
| inessive | löytäjässä | löytäjissä | |
| elative | löytäjästä | löytäjistä | |
| illative | löytäjään | löytäjiin | |
| adessive | löytäjällä | löytäjillä | |
| ablative | löytäjältä | löytäjiltä | |
| allative | löytäjälle | löytäjille | |
| essive | löytäjänä | löytäjinä | |
| translative | löytäjäksi | löytäjiksi | |
| abessive | löytäjättä | löytäjittä | |
| instructive | — | löytäjin | |
| comitative | See the possessive forms below. | ||