maailmankuulu

Hello, you have come here looking for the meaning of the word maailmankuulu. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word maailmankuulu, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say maailmankuulu in singular and plural. Everything you need to know about the word maailmankuulu you have here. The definition of the word maailmankuulu will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmaailmankuulu, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

maailman (“of the world”) +‎ kuulu (“renowned, famous”)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑː(ˌ)ilmɑnˌkuːlu/,
  • Rhymes: -uːlu
  • Hyphenation(key): maa‧ilman‧kuulu

Adjective

maailmankuulu (not comparable)

  1. world-renowned, world-famous

Declension

Inflection of maailmankuulu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative maailmankuulu maailmankuulut
genitive maailmankuulun maailmankuulujen
partitive maailmankuulua maailmankuuluja
illative maailmankuuluun maailmankuuluihin
singular plural
nominative maailmankuulu maailmankuulut
accusative nom. maailmankuulu maailmankuulut
gen. maailmankuulun
genitive maailmankuulun maailmankuulujen
partitive maailmankuulua maailmankuuluja
inessive maailmankuulussa maailmankuuluissa
elative maailmankuulusta maailmankuuluista
illative maailmankuuluun maailmankuuluihin
adessive maailmankuululla maailmankuuluilla
ablative maailmankuululta maailmankuuluilta
allative maailmankuululle maailmankuuluille
essive maailmankuuluna maailmankuuluina
translative maailmankuuluksi maailmankuuluiksi
abessive maailmankuulutta maailmankuuluitta
instructive — maailmankuuluin
comitative — maailmankuuluine
Possessive forms of maailmankuulu (Kotus type 1/valo, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankuuluni maailmankuuluni
accusative nom. maailmankuuluni maailmankuuluni
gen. maailmankuuluni
genitive maailmankuuluni maailmankuulujeni
partitive maailmankuuluani maailmankuulujani
inessive maailmankuulussani maailmankuuluissani
elative maailmankuulustani maailmankuuluistani
illative maailmankuuluuni maailmankuuluihini
adessive maailmankuulullani maailmankuuluillani
ablative maailmankuulultani maailmankuuluiltani
allative maailmankuululleni maailmankuuluilleni
essive maailmankuulunani maailmankuuluinani
translative maailmankuulukseni maailmankuuluikseni
abessive maailmankuuluttani maailmankuuluittani
instructive — —
comitative — maailmankuuluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative maailmankuulusi maailmankuulusi
accusative nom. maailmankuulusi maailmankuulusi
gen. maailmankuulusi
genitive maailmankuulusi maailmankuulujesi
partitive maailmankuuluasi maailmankuulujasi
inessive maailmankuulussasi maailmankuuluissasi
elative maailmankuulustasi maailmankuuluistasi
illative maailmankuuluusi maailmankuuluihisi
adessive maailmankuulullasi maailmankuuluillasi
ablative maailmankuulultasi maailmankuuluiltasi
allative maailmankuulullesi maailmankuuluillesi
essive maailmankuulunasi maailmankuuluinasi
translative maailmankuuluksesi maailmankuuluiksesi
abessive maailmankuuluttasi maailmankuuluittasi
instructive — —
comitative — maailmankuuluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankuulumme maailmankuulumme
accusative nom. maailmankuulumme maailmankuulumme
gen. maailmankuulumme
genitive maailmankuulumme maailmankuulujemme
partitive maailmankuuluamme maailmankuulujamme
inessive maailmankuulussamme maailmankuuluissamme
elative maailmankuulustamme maailmankuuluistamme
illative maailmankuuluumme maailmankuuluihimme
adessive maailmankuulullamme maailmankuuluillamme
ablative maailmankuulultamme maailmankuuluiltamme
allative maailmankuulullemme maailmankuuluillemme
essive maailmankuulunamme maailmankuuluinamme
translative maailmankuuluksemme maailmankuuluiksemme
abessive maailmankuuluttamme maailmankuuluittamme
instructive — —
comitative — maailmankuuluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative maailmankuulunne maailmankuulunne
accusative nom. maailmankuulunne maailmankuulunne
gen. maailmankuulunne
genitive maailmankuulunne maailmankuulujenne
partitive maailmankuuluanne maailmankuulujanne
inessive maailmankuulussanne maailmankuuluissanne
elative maailmankuulustanne maailmankuuluistanne
illative maailmankuuluunne maailmankuuluihinne
adessive maailmankuulullanne maailmankuuluillanne
ablative maailmankuulultanne maailmankuuluiltanne
allative maailmankuulullenne maailmankuuluillenne
essive maailmankuulunanne maailmankuuluinanne
translative maailmankuuluksenne maailmankuuluiksenne
abessive maailmankuuluttanne maailmankuuluittanne
instructive — —
comitative — maailmankuuluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative maailmankuulunsa maailmankuulunsa
accusative nom. maailmankuulunsa maailmankuulunsa
gen. maailmankuulunsa
genitive maailmankuulunsa maailmankuulujensa
partitive maailmankuuluaan
maailmankuuluansa 		maailmankuulujaan
maailmankuulujansa
inessive maailmankuulussaan
maailmankuulussansa 		maailmankuuluissaan
maailmankuuluissansa
elative maailmankuulustaan
maailmankuulustansa 		maailmankuuluistaan
maailmankuuluistansa
illative maailmankuuluunsa maailmankuuluihinsa
adessive maailmankuulullaan
maailmankuulullansa 		maailmankuuluillaan
maailmankuuluillansa
ablative maailmankuulultaan
maailmankuulultansa 		maailmankuuluiltaan
maailmankuuluiltansa
allative maailmankuululleen
maailmankuulullensa 		maailmankuuluilleen
maailmankuuluillensa
essive maailmankuulunaan
maailmankuulunansa 		maailmankuuluinaan
maailmankuuluinansa
translative maailmankuulukseen
maailmankuuluksensa 		maailmankuuluikseen
maailmankuuluiksensa
abessive maailmankuuluttaan
maailmankuuluttansa 		maailmankuuluittaan
maailmankuuluittansa
instructive — —
comitative — maailmankuuluineen
maailmankuuluinensa

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia