monikielinen

Hello, you have come here looking for the meaning of the word monikielinen. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word monikielinen, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say monikielinen in singular and plural. Everything you need to know about the word monikielinen you have here. The definition of the word monikielinen will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmonikielinen, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

moni- +‎ kielinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmoniˌkie̯linen/,
  • Rhymes: -ielinen
  • Hyphenation(key): moni‧kieli‧nen

Adjective

monikielinen (comparative monikielisempi, superlative monikielisin)

  1. multilingual
  2. polyglot
  3. (music) multi-stringed

Declension

Inflection of monikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monikielinen monikieliset
genitive monikielisen monikielisten
monikielisien
partitive monikielistä monikielisiä
illative monikieliseen monikielisiin
singular plural
nominative monikielinen monikieliset
accusative nom. monikielinen monikieliset
gen. monikielisen
genitive monikielisen monikielisten
monikielisien
partitive monikielistä monikielisiä
inessive monikielisessä monikielisissä
elative monikielisestä monikielisistä
illative monikieliseen monikielisiin
adessive monikielisellä monikielisillä
ablative monikieliseltä monikielisiltä
allative monikieliselle monikielisille
essive monikielisenä monikielisinä
translative monikieliseksi monikielisiksi
abessive monikielisettä monikielisittä
instructive — monikielisin
comitative — monikielisine
Possessive forms of monikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative monikieliseni monikieliseni
accusative nom. monikieliseni monikieliseni
gen. monikieliseni
genitive monikieliseni monikielisteni
monikielisieni
partitive monikielistäni monikielisiäni
inessive monikielisessäni monikielisissäni
elative monikielisestäni monikielisistäni
illative monikieliseeni monikielisiini
adessive monikieliselläni monikielisilläni
ablative monikieliseltäni monikielisiltäni
allative monikieliselleni monikielisilleni
essive monikielisenäni monikielisinäni
translative monikielisekseni monikielisikseni
abessive monikielisettäni monikielisittäni
instructive — —
comitative — monikielisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative monikielisesi monikielisesi
accusative nom. monikielisesi monikielisesi
gen. monikielisesi
genitive monikielisesi monikielistesi
monikielisiesi
partitive monikielistäsi monikielisiäsi
inessive monikielisessäsi monikielisissäsi
elative monikielisestäsi monikielisistäsi
illative monikieliseesi monikielisiisi
adessive monikieliselläsi monikielisilläsi
ablative monikieliseltäsi monikielisiltäsi
allative monikielisellesi monikielisillesi
essive monikielisenäsi monikielisinäsi
translative monikieliseksesi monikielisiksesi
abessive monikielisettäsi monikielisittäsi
instructive — —
comitative — monikielisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative monikielisemme monikielisemme
accusative nom. monikielisemme monikielisemme
gen. monikielisemme
genitive monikielisemme monikielistemme
monikielisiemme
partitive monikielistämme monikielisiämme
inessive monikielisessämme monikielisissämme
elative monikielisestämme monikielisistämme
illative monikieliseemme monikielisiimme
adessive monikielisellämme monikielisillämme
ablative monikieliseltämme monikielisiltämme
allative monikielisellemme monikielisillemme
essive monikielisenämme monikielisinämme
translative monikieliseksemme monikielisiksemme
abessive monikielisettämme monikielisittämme
instructive — —
comitative — monikielisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative monikielisenne monikielisenne
accusative nom. monikielisenne monikielisenne
gen. monikielisenne
genitive monikielisenne monikielistenne
monikielisienne
partitive monikielistänne monikielisiänne
inessive monikielisessänne monikielisissänne
elative monikielisestänne monikielisistänne
illative monikieliseenne monikielisiinne
adessive monikielisellänne monikielisillänne
ablative monikieliseltänne monikielisiltänne
allative monikielisellenne monikielisillenne
essive monikielisenänne monikielisinänne
translative monikieliseksenne monikielisiksenne
abessive monikielisettänne monikielisittänne
instructive — —
comitative — monikielisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative monikielisensä monikielisensä
accusative nom. monikielisensä monikielisensä
gen. monikielisensä
genitive monikielisensä monikielistensä
monikielisiensä
partitive monikielistään
monikielistänsä 		monikielisiään
monikielisiänsä
inessive monikielisessään
monikielisessänsä 		monikielisissään
monikielisissänsä
elative monikielisestään
monikielisestänsä 		monikielisistään
monikielisistänsä
illative monikieliseensä monikielisiinsä
adessive monikielisellään
monikielisellänsä 		monikielisillään
monikielisillänsä
ablative monikieliseltään
monikieliseltänsä 		monikielisiltään
monikielisiltänsä
allative monikieliselleen
monikielisellensä 		monikielisilleen
monikielisillensä
essive monikielisenään
monikielisenänsä 		monikielisinään
monikielisinänsä
translative monikielisekseen
monikieliseksensä 		monikielisikseen
monikielisiksensä
abessive monikielisettään
monikielisettänsä 		monikielisittään
monikielisittänsä
instructive — —
comitative — monikielisineen
monikielisinensä

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia