onnen (“of luck”) + kantaa (“to carry”) + -moinen (“-like”)
onnenkantamoinen
Inflection of onnenkantamoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | onnenkantamoinen | onnenkantamoiset | |
genitive | onnenkantamoisen | onnenkantamoisten onnenkantamoisien | |
partitive | onnenkantamoista | onnenkantamoisia | |
illative | onnenkantamoiseen | onnenkantamoisiin | |
singular | plural | ||
nominative | onnenkantamoinen | onnenkantamoiset | |
accusative | nom. | onnenkantamoinen | onnenkantamoiset |
gen. | onnenkantamoisen | ||
genitive | onnenkantamoisen | onnenkantamoisten onnenkantamoisien | |
partitive | onnenkantamoista | onnenkantamoisia | |
inessive | onnenkantamoisessa | onnenkantamoisissa | |
elative | onnenkantamoisesta | onnenkantamoisista | |
illative | onnenkantamoiseen | onnenkantamoisiin | |
adessive | onnenkantamoisella | onnenkantamoisilla | |
ablative | onnenkantamoiselta | onnenkantamoisilta | |
allative | onnenkantamoiselle | onnenkantamoisille | |
essive | onnenkantamoisena | onnenkantamoisina | |
translative | onnenkantamoiseksi | onnenkantamoisiksi | |
abessive | onnenkantamoisetta | onnenkantamoisitta | |
instructive | — | onnenkantamoisin | |
comitative | See the possessive forms below. |