opettelu

Hello, you have come here looking for the meaning of the word opettelu. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word opettelu, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say opettelu in singular and plural. Everything you need to know about the word opettelu you have here. The definition of the word opettelu will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofopettelu, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

opetella +‎ -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈopetːelu/,
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification(key): o‧pet‧te‧lu

Noun

opettelu

  1. learning (gradually learning to do something)

Declension

Inflection of opettelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative opettelu opettelut
genitive opettelun opettelujen
opetteluiden
opetteluitten
partitive opettelua opetteluja
opetteluita
illative opetteluun opetteluihin
singular plural
nominative opettelu opettelut
accusative nom. opettelu opettelut
gen. opettelun
genitive opettelun opettelujen
opetteluiden
opetteluitten
partitive opettelua opetteluja
opetteluita
inessive opettelussa opetteluissa
elative opettelusta opetteluista
illative opetteluun opetteluihin
adessive opettelulla opetteluilla
ablative opettelulta opetteluilta
allative opettelulle opetteluille
essive opetteluna opetteluina
translative opetteluksi opetteluiksi
abessive opettelutta opetteluitta
instructive opetteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of opettelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative opetteluni opetteluni
accusative nom. opetteluni opetteluni
gen. opetteluni
genitive opetteluni opettelujeni
opetteluideni
opetteluitteni
partitive opetteluani opettelujani
opetteluitani
inessive opettelussani opetteluissani
elative opettelustani opetteluistani
illative opetteluuni opetteluihini
adessive opettelullani opetteluillani
ablative opettelultani opetteluiltani
allative opettelulleni opetteluilleni
essive opettelunani opetteluinani
translative opettelukseni opetteluikseni
abessive opetteluttani opetteluittani
instructive
comitative opetteluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative opettelusi opettelusi
accusative nom. opettelusi opettelusi
gen. opettelusi
genitive opettelusi opettelujesi
opetteluidesi
opetteluittesi
partitive opetteluasi opettelujasi
opetteluitasi
inessive opettelussasi opetteluissasi
elative opettelustasi opetteluistasi
illative opetteluusi opetteluihisi
adessive opettelullasi opetteluillasi
ablative opettelultasi opetteluiltasi
allative opettelullesi opetteluillesi
essive opettelunasi opetteluinasi
translative opetteluksesi opetteluiksesi
abessive opetteluttasi opetteluittasi
instructive
comitative opetteluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative opettelumme opettelumme
accusative nom. opettelumme opettelumme
gen. opettelumme
genitive opettelumme opettelujemme
opetteluidemme
opetteluittemme
partitive opetteluamme opettelujamme
opetteluitamme
inessive opettelussamme opetteluissamme
elative opettelustamme opetteluistamme
illative opetteluumme opetteluihimme
adessive opettelullamme opetteluillamme
ablative opettelultamme opetteluiltamme
allative opettelullemme opetteluillemme
essive opettelunamme opetteluinamme
translative opetteluksemme opetteluiksemme
abessive opetteluttamme opetteluittamme
instructive
comitative opetteluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative opettelunne opettelunne
accusative nom. opettelunne opettelunne
gen. opettelunne
genitive opettelunne opettelujenne
opetteluidenne
opetteluittenne
partitive opetteluanne opettelujanne
opetteluitanne
inessive opettelussanne opetteluissanne
elative opettelustanne opetteluistanne
illative opetteluunne opetteluihinne
adessive opettelullanne opetteluillanne
ablative opettelultanne opetteluiltanne
allative opettelullenne opetteluillenne
essive opettelunanne opetteluinanne
translative opetteluksenne opetteluiksenne
abessive opetteluttanne opetteluittanne
instructive
comitative opetteluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative opettelunsa opettelunsa
accusative nom. opettelunsa opettelunsa
gen. opettelunsa
genitive opettelunsa opettelujensa
opetteluidensa
opetteluittensa
partitive opetteluaan
opetteluansa
opettelujaan
opetteluitaan
opettelujansa
opetteluitansa
inessive opettelussaan
opettelussansa
opetteluissaan
opetteluissansa
elative opettelustaan
opettelustansa
opetteluistaan
opetteluistansa
illative opetteluunsa opetteluihinsa
adessive opettelullaan
opettelullansa
opetteluillaan
opetteluillansa
ablative opettelultaan
opettelultansa
opetteluiltaan
opetteluiltansa
allative opettelulleen
opettelullensa
opetteluilleen
opetteluillensa
essive opettelunaan
opettelunansa
opetteluinaan
opetteluinansa
translative opettelukseen
opetteluksensa
opetteluikseen
opetteluiksensa
abessive opetteluttaan
opetteluttansa
opetteluittaan
opetteluittansa
instructive
comitative opetteluineen
opetteluinensa

Further reading

Anagrams