orastus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word orastus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word orastus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say orastus in singular and plural. Everything you need to know about the word orastus you have here. The definition of the word orastus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oforastus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

orastaa (“to sprout, emerge, dawn”) +‎ -us (“-ing”)

Pronunciation

Noun

orastus

  1. sprouting
  2. (figuratively) emergence, emerging from something else
  3. (figuratively) dawning, that one begins to be realized

Declension

Inflection of orastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative orastus orastukset
genitive orastuksen orastusten
orastuksien
partitive orastusta orastuksia
illative orastukseen orastuksiin
singular plural
nominative orastus orastukset
accusative nom. orastus orastukset
gen. orastuksen
genitive orastuksen orastusten
orastuksien
partitive orastusta orastuksia
inessive orastuksessa orastuksissa
elative orastuksesta orastuksista
illative orastukseen orastuksiin
adessive orastuksella orastuksilla
ablative orastukselta orastuksilta
allative orastukselle orastuksille
essive orastuksena orastuksina
translative orastukseksi orastuksiksi
abessive orastuksetta orastuksitta
instructive — orastuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of orastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative orastukseni orastukseni
accusative nom. orastukseni orastukseni
gen. orastukseni
genitive orastukseni orastusteni
orastuksieni
partitive orastustani orastuksiani
inessive orastuksessani orastuksissani
elative orastuksestani orastuksistani
illative orastukseeni orastuksiini
adessive orastuksellani orastuksillani
ablative orastukseltani orastuksiltani
allative orastukselleni orastuksilleni
essive orastuksenani orastuksinani
translative orastuksekseni orastuksikseni
abessive orastuksettani orastuksittani
instructive — —
comitative — orastuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative orastuksesi orastuksesi
accusative nom. orastuksesi orastuksesi
gen. orastuksesi
genitive orastuksesi orastustesi
orastuksiesi
partitive orastustasi orastuksiasi
inessive orastuksessasi orastuksissasi
elative orastuksestasi orastuksistasi
illative orastukseesi orastuksiisi
adessive orastuksellasi orastuksillasi
ablative orastukseltasi orastuksiltasi
allative orastuksellesi orastuksillesi
essive orastuksenasi orastuksinasi
translative orastukseksesi orastuksiksesi
abessive orastuksettasi orastuksittasi
instructive — —
comitative — orastuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative orastuksemme orastuksemme
accusative nom. orastuksemme orastuksemme
gen. orastuksemme
genitive orastuksemme orastustemme
orastuksiemme
partitive orastustamme orastuksiamme
inessive orastuksessamme orastuksissamme
elative orastuksestamme orastuksistamme
illative orastukseemme orastuksiimme
adessive orastuksellamme orastuksillamme
ablative orastukseltamme orastuksiltamme
allative orastuksellemme orastuksillemme
essive orastuksenamme orastuksinamme
translative orastukseksemme orastuksiksemme
abessive orastuksettamme orastuksittamme
instructive — —
comitative — orastuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative orastuksenne orastuksenne
accusative nom. orastuksenne orastuksenne
gen. orastuksenne
genitive orastuksenne orastustenne
orastuksienne
partitive orastustanne orastuksianne
inessive orastuksessanne orastuksissanne
elative orastuksestanne orastuksistanne
illative orastukseenne orastuksiinne
adessive orastuksellanne orastuksillanne
ablative orastukseltanne orastuksiltanne
allative orastuksellenne orastuksillenne
essive orastuksenanne orastuksinanne
translative orastukseksenne orastuksiksenne
abessive orastuksettanne orastuksittanne
instructive — —
comitative — orastuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative orastuksensa orastuksensa
accusative nom. orastuksensa orastuksensa
gen. orastuksensa
genitive orastuksensa orastustensa
orastuksiensa
partitive orastustaan
orastustansa 		orastuksiaan
orastuksiansa
inessive orastuksessaan
orastuksessansa 		orastuksissaan
orastuksissansa
elative orastuksestaan
orastuksestansa 		orastuksistaan
orastuksistansa
illative orastukseensa orastuksiinsa
adessive orastuksellaan
orastuksellansa 		orastuksillaan
orastuksillansa
ablative orastukseltaan
orastukseltansa 		orastuksiltaan
orastuksiltansa
allative orastukselleen
orastuksellensa 		orastuksilleen
orastuksillensa
essive orastuksenaan
orastuksenansa 		orastuksinaan
orastuksinansa
translative orastuksekseen
orastukseksensa 		orastuksikseen
orastuksiksensa
abessive orastuksettaan
orastuksettansa 		orastuksittaan
orastuksittansa
instructive — —
comitative — orastuksineen
orastuksinensa

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia