pakkokeino

Hello, you have come here looking for the meaning of the word pakkokeino. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word pakkokeino, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say pakkokeino in singular and plural. Everything you need to know about the word pakkokeino you have here. The definition of the word pakkokeino will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofpakkokeino, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

pakko +‎ keino

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpɑkːoˌkei̯no/,
  • Rhymes: -eino
  • Syllabification(key): pak‧ko‧kei‧no

Noun

pakkokeino

  1. (law) coercion (actual or threatened force for the purpose of compelling action by another person)
  2. (in the plural) compulsion (lawful use of violence)

Declension

Inflection of pakkokeino (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative pakkokeino pakkokeinot
genitive pakkokeinon pakkokeinojen
partitive pakkokeinoa pakkokeinoja
illative pakkokeinoon pakkokeinoihin
singular plural
nominative pakkokeino pakkokeinot
accusative nom. pakkokeino pakkokeinot
gen. pakkokeinon
genitive pakkokeinon pakkokeinojen
partitive pakkokeinoa pakkokeinoja
inessive pakkokeinossa pakkokeinoissa
elative pakkokeinosta pakkokeinoista
illative pakkokeinoon pakkokeinoihin
adessive pakkokeinolla pakkokeinoilla
ablative pakkokeinolta pakkokeinoilta
allative pakkokeinolle pakkokeinoille
essive pakkokeinona pakkokeinoina
translative pakkokeinoksi pakkokeinoiksi
abessive pakkokeinotta pakkokeinoitta
instructive — pakkokeinoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pakkokeino (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pakkokeinoni pakkokeinoni
accusative nom. pakkokeinoni pakkokeinoni
gen. pakkokeinoni
genitive pakkokeinoni pakkokeinojeni
partitive pakkokeinoani pakkokeinojani
inessive pakkokeinossani pakkokeinoissani
elative pakkokeinostani pakkokeinoistani
illative pakkokeinooni pakkokeinoihini
adessive pakkokeinollani pakkokeinoillani
ablative pakkokeinoltani pakkokeinoiltani
allative pakkokeinolleni pakkokeinoilleni
essive pakkokeinonani pakkokeinoinani
translative pakkokeinokseni pakkokeinoikseni
abessive pakkokeinottani pakkokeinoittani
instructive — —
comitative — pakkokeinoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pakkokeinosi pakkokeinosi
accusative nom. pakkokeinosi pakkokeinosi
gen. pakkokeinosi
genitive pakkokeinosi pakkokeinojesi
partitive pakkokeinoasi pakkokeinojasi
inessive pakkokeinossasi pakkokeinoissasi
elative pakkokeinostasi pakkokeinoistasi
illative pakkokeinoosi pakkokeinoihisi
adessive pakkokeinollasi pakkokeinoillasi
ablative pakkokeinoltasi pakkokeinoiltasi
allative pakkokeinollesi pakkokeinoillesi
essive pakkokeinonasi pakkokeinoinasi
translative pakkokeinoksesi pakkokeinoiksesi
abessive pakkokeinottasi pakkokeinoittasi
instructive — —
comitative — pakkokeinoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pakkokeinomme pakkokeinomme
accusative nom. pakkokeinomme pakkokeinomme
gen. pakkokeinomme
genitive pakkokeinomme pakkokeinojemme
partitive pakkokeinoamme pakkokeinojamme
inessive pakkokeinossamme pakkokeinoissamme
elative pakkokeinostamme pakkokeinoistamme
illative pakkokeinoomme pakkokeinoihimme
adessive pakkokeinollamme pakkokeinoillamme
ablative pakkokeinoltamme pakkokeinoiltamme
allative pakkokeinollemme pakkokeinoillemme
essive pakkokeinonamme pakkokeinoinamme
translative pakkokeinoksemme pakkokeinoiksemme
abessive pakkokeinottamme pakkokeinoittamme
instructive — —
comitative — pakkokeinoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pakkokeinonne pakkokeinonne
accusative nom. pakkokeinonne pakkokeinonne
gen. pakkokeinonne
genitive pakkokeinonne pakkokeinojenne
partitive pakkokeinoanne pakkokeinojanne
inessive pakkokeinossanne pakkokeinoissanne
elative pakkokeinostanne pakkokeinoistanne
illative pakkokeinoonne pakkokeinoihinne
adessive pakkokeinollanne pakkokeinoillanne
ablative pakkokeinoltanne pakkokeinoiltanne
allative pakkokeinollenne pakkokeinoillenne
essive pakkokeinonanne pakkokeinoinanne
translative pakkokeinoksenne pakkokeinoiksenne
abessive pakkokeinottanne pakkokeinoittanne
instructive — —
comitative — pakkokeinoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative pakkokeinonsa pakkokeinonsa
accusative nom. pakkokeinonsa pakkokeinonsa
gen. pakkokeinonsa
genitive pakkokeinonsa pakkokeinojensa
partitive pakkokeinoaan
pakkokeinoansa 		pakkokeinojaan
pakkokeinojansa
inessive pakkokeinossaan
pakkokeinossansa 		pakkokeinoissaan
pakkokeinoissansa
elative pakkokeinostaan
pakkokeinostansa 		pakkokeinoistaan
pakkokeinoistansa
illative pakkokeinoonsa pakkokeinoihinsa
adessive pakkokeinollaan
pakkokeinollansa 		pakkokeinoillaan
pakkokeinoillansa
ablative pakkokeinoltaan
pakkokeinoltansa 		pakkokeinoiltaan
pakkokeinoiltansa
allative pakkokeinolleen
pakkokeinollensa 		pakkokeinoilleen
pakkokeinoillensa
essive pakkokeinonaan
pakkokeinonansa 		pakkokeinoinaan
pakkokeinoinansa
translative pakkokeinokseen
pakkokeinoksensa 		pakkokeinoikseen
pakkokeinoiksensa
abessive pakkokeinottaan
pakkokeinottansa 		pakkokeinoittaan
pakkokeinoittansa
instructive — —
comitative — pakkokeinoineen
pakkokeinoinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia