seisahtuminen

Hello, you have come here looking for the meaning of the word seisahtuminen. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word seisahtuminen, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say seisahtuminen in singular and plural. Everything you need to know about the word seisahtuminen you have here. The definition of the word seisahtuminen will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofseisahtuminen, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

seisahtua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsei̯sɑhtuminen/,
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): sei‧sah‧tu‧mi‧nen

Noun

seisahtuminen

  1. verbal noun of seisahtua
    1. halting, stalling

Declension

Inflection of seisahtuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative seisahtuminen seisahtumiset
genitive seisahtumisen seisahtumisten
seisahtumisien
partitive seisahtumista seisahtumisia
illative seisahtumiseen seisahtumisiin
singular plural
nominative seisahtuminen seisahtumiset
accusative nom. seisahtuminen seisahtumiset
gen. seisahtumisen
genitive seisahtumisen seisahtumisten
seisahtumisien
partitive seisahtumista seisahtumisia
inessive seisahtumisessa seisahtumisissa
elative seisahtumisesta seisahtumisista
illative seisahtumiseen seisahtumisiin
adessive seisahtumisella seisahtumisilla
ablative seisahtumiselta seisahtumisilta
allative seisahtumiselle seisahtumisille
essive seisahtumisena seisahtumisina
translative seisahtumiseksi seisahtumisiksi
abessive seisahtumisetta seisahtumisitta
instructive — seisahtumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of seisahtuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative seisahtumiseni seisahtumiseni
accusative nom. seisahtumiseni seisahtumiseni
gen. seisahtumiseni
genitive seisahtumiseni seisahtumisteni
seisahtumisieni
partitive seisahtumistani seisahtumisiani
inessive seisahtumisessani seisahtumisissani
elative seisahtumisestani seisahtumisistani
illative seisahtumiseeni seisahtumisiini
adessive seisahtumisellani seisahtumisillani
ablative seisahtumiseltani seisahtumisiltani
allative seisahtumiselleni seisahtumisilleni
essive seisahtumisenani seisahtumisinani
translative seisahtumisekseni seisahtumisikseni
abessive seisahtumisettani seisahtumisittani
instructive — —
comitative — seisahtumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative seisahtumisesi seisahtumisesi
accusative nom. seisahtumisesi seisahtumisesi
gen. seisahtumisesi
genitive seisahtumisesi seisahtumistesi
seisahtumisiesi
partitive seisahtumistasi seisahtumisiasi
inessive seisahtumisessasi seisahtumisissasi
elative seisahtumisestasi seisahtumisistasi
illative seisahtumiseesi seisahtumisiisi
adessive seisahtumisellasi seisahtumisillasi
ablative seisahtumiseltasi seisahtumisiltasi
allative seisahtumisellesi seisahtumisillesi
essive seisahtumisenasi seisahtumisinasi
translative seisahtumiseksesi seisahtumisiksesi
abessive seisahtumisettasi seisahtumisittasi
instructive — —
comitative — seisahtumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative seisahtumisemme seisahtumisemme
accusative nom. seisahtumisemme seisahtumisemme
gen. seisahtumisemme
genitive seisahtumisemme seisahtumistemme
seisahtumisiemme
partitive seisahtumistamme seisahtumisiamme
inessive seisahtumisessamme seisahtumisissamme
elative seisahtumisestamme seisahtumisistamme
illative seisahtumiseemme seisahtumisiimme
adessive seisahtumisellamme seisahtumisillamme
ablative seisahtumiseltamme seisahtumisiltamme
allative seisahtumisellemme seisahtumisillemme
essive seisahtumisenamme seisahtumisinamme
translative seisahtumiseksemme seisahtumisiksemme
abessive seisahtumisettamme seisahtumisittamme
instructive — —
comitative — seisahtumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative seisahtumisenne seisahtumisenne
accusative nom. seisahtumisenne seisahtumisenne
gen. seisahtumisenne
genitive seisahtumisenne seisahtumistenne
seisahtumisienne
partitive seisahtumistanne seisahtumisianne
inessive seisahtumisessanne seisahtumisissanne
elative seisahtumisestanne seisahtumisistanne
illative seisahtumiseenne seisahtumisiinne
adessive seisahtumisellanne seisahtumisillanne
ablative seisahtumiseltanne seisahtumisiltanne
allative seisahtumisellenne seisahtumisillenne
essive seisahtumisenanne seisahtumisinanne
translative seisahtumiseksenne seisahtumisiksenne
abessive seisahtumisettanne seisahtumisittanne
instructive — —
comitative — seisahtumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative seisahtumisensa seisahtumisensa
accusative nom. seisahtumisensa seisahtumisensa
gen. seisahtumisensa
genitive seisahtumisensa seisahtumistensa
seisahtumisiensa
partitive seisahtumistaan
seisahtumistansa 		seisahtumisiaan
seisahtumisiansa
inessive seisahtumisessaan
seisahtumisessansa 		seisahtumisissaan
seisahtumisissansa
elative seisahtumisestaan
seisahtumisestansa 		seisahtumisistaan
seisahtumisistansa
illative seisahtumiseensa seisahtumisiinsa
adessive seisahtumisellaan
seisahtumisellansa 		seisahtumisillaan
seisahtumisillansa
ablative seisahtumiseltaan
seisahtumiseltansa 		seisahtumisiltaan
seisahtumisiltansa
allative seisahtumiselleen
seisahtumisellensa 		seisahtumisilleen
seisahtumisillensa
essive seisahtumisenaan
seisahtumisenansa 		seisahtumisinaan
seisahtumisinansa
translative seisahtumisekseen
seisahtumiseksensa 		seisahtumisikseen
seisahtumisiksensa
abessive seisahtumisettaan
seisahtumisettansa 		seisahtumisittaan
seisahtumisittansa
instructive — —
comitative — seisahtumisineen
seisahtumisinensa
Wikious
Boobota
Sagapedia