Hello, you have come here looking for the meaning of the word . In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word , but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say in singular and plural. Everything you need to know about the word you have here. The definition of the word will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition of, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

sivu (“side”) +‎ -uttaa. Coined by Finnish postmaster, author and translator Otto Tandefelt in 1846.

Pronunciation

Verb

sivuuttaa

  1. (transitive) to go around, to bypass, to pass
  2. (transitive) to skip, to ignore, to brush aside

Conjugation

Inflection of sivuuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivuutan en sivuuta 1st sing. olen sivuuttanut en ole sivuuttanut
2nd sing. sivuutat et sivuuta 2nd sing. olet sivuuttanut et ole sivuuttanut
3rd sing. sivuuttaa ei sivuuta 3rd sing. on sivuuttanut ei ole sivuuttanut
1st plur. sivuutamme emme sivuuta 1st plur. olemme sivuuttaneet emme ole sivuuttaneet
2nd plur. sivuutatte ette sivuuta 2nd plur. olette sivuuttaneet ette ole sivuuttaneet
3rd plur. sivuuttavat eivät sivuuta 3rd plur. ovat sivuuttaneet eivät ole sivuuttaneet
passive sivuutetaan ei sivuuteta passive on sivuutettu ei ole sivuutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivuutin en sivuuttanut 1st sing. olin sivuuttanut en ollut sivuuttanut
2nd sing. sivuutit et sivuuttanut 2nd sing. olit sivuuttanut et ollut sivuuttanut
3rd sing. sivuutti ei sivuuttanut 3rd sing. oli sivuuttanut ei ollut sivuuttanut
1st plur. sivuutimme emme sivuuttaneet 1st plur. olimme sivuuttaneet emme olleet sivuuttaneet
2nd plur. sivuutitte ette sivuuttaneet 2nd plur. olitte sivuuttaneet ette olleet sivuuttaneet
3rd plur. sivuuttivat eivät sivuuttaneet 3rd plur. olivat sivuuttaneet eivät olleet sivuuttaneet
passive sivuutettiin ei sivuutettu passive oli sivuutettu ei ollut sivuutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivuuttaisin en sivuuttaisi 1st sing. olisin sivuuttanut en olisi sivuuttanut
2nd sing. sivuuttaisit et sivuuttaisi 2nd sing. olisit sivuuttanut et olisi sivuuttanut
3rd sing. sivuuttaisi ei sivuuttaisi 3rd sing. olisi sivuuttanut ei olisi sivuuttanut
1st plur. sivuuttaisimme emme sivuuttaisi 1st plur. olisimme sivuuttaneet emme olisi sivuuttaneet
2nd plur. sivuuttaisitte ette sivuuttaisi 2nd plur. olisitte sivuuttaneet ette olisi sivuuttaneet
3rd plur. sivuuttaisivat eivät sivuuttaisi 3rd plur. olisivat sivuuttaneet eivät olisi sivuuttaneet
passive sivuutettaisiin ei sivuutettaisi passive olisi sivuutettu ei olisi sivuutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sivuuta älä sivuuta 2nd sing. — —
3rd sing. sivuuttakoon älköön sivuuttako 3rd sing. olkoon sivuuttanut älköön olko sivuuttanut
1st plur. sivuuttakaamme älkäämme sivuuttako 1st plur. — —
2nd plur. sivuuttakaa älkää sivuuttako 2nd plur. — —
3rd plur. sivuuttakoot älkööt sivuuttako 3rd plur. olkoot sivuuttaneet älkööt olko sivuuttaneet
passive sivuutettakoon älköön sivuutettako passive olkoon sivuutettu älköön olko sivuutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivuuttanen en sivuuttane 1st sing. lienen sivuuttanut en liene sivuuttanut
2nd sing. sivuuttanet et sivuuttane 2nd sing. lienet sivuuttanut et liene sivuuttanut
3rd sing. sivuuttanee ei sivuuttane 3rd sing. lienee sivuuttanut ei liene sivuuttanut
1st plur. sivuuttanemme emme sivuuttane 1st plur. lienemme sivuuttaneet emme liene sivuuttaneet
2nd plur. sivuuttanette ette sivuuttane 2nd plur. lienette sivuuttaneet ette liene sivuuttaneet
3rd plur. sivuuttanevat eivät sivuuttane 3rd plur. lienevät sivuuttaneet eivät liene sivuuttaneet
passive sivuutettaneen ei sivuutettane passive lienee sivuutettu ei liene sivuutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sivuuttaa present sivuuttava sivuutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivuuttaakseni sivuuttaaksemme
2nd sivuuttaaksesi sivuuttaaksenne
3rd sivuuttaakseen
sivuuttaaksensa
past sivuuttanut sivuutettu
2nd inessive2 sivuuttaessa sivuutettaessa agent4 sivuuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivuuttaessani sivuuttaessamme
2nd sivuuttaessasi sivuuttaessanne
3rd sivuuttaessaan
sivuuttaessansa
negative sivuuttamaton
instructive sivuuttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form sivuuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive sivuuttamassa —
elative sivuuttamasta —
illative sivuuttamaan —
adessive sivuuttamalla —
abessive sivuuttamatta —
instructive sivuuttaman sivuutettaman
4th3 verbal noun sivuuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivuuttamaisillani sivuuttamaisillamme
2nd sivuuttamaisillasi sivuuttamaisillanne
3rd sivuuttamaisillaan
sivuuttamaisillansa

Derived terms

See also

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia