sivu

Hello, you have come here looking for the meaning of the word sivu. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word sivu, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say sivu in singular and plural. Everything you need to know about the word sivu you have here. The definition of the word sivu will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsivu, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: sivu-

Finnish

Etymology

Unknown. Cognate to Ingrian sivu, Karelian šivu and possibly Votic sivud (loins, small of the back) (probably borrowed from Ingrian). Perhaps also akin to Karelian šivassa (tilted, askew, off to the side), šipah, šipa- (in šipatuuli (crosswind)), perhaps suggesting that sivu is a back-formation and originally of the form *sipu (attested in Eurén 1860 as sipuun as a synonym of sivuun), perhaps a derivative of *sipa (compare sipale).

Pronunciation

Noun

sivu

  1. page, side (one surface of a sheet of paper)
  2. side (bounding straight edge of a two-dimensional shape)
    Neliöllä on neljä sivua.
    A square has four sides.
  3. side (flat surface of a three-dimensional object; a face)
    Synonym: tahko
    Kuutiolla on kuusi sivua.
    A cube has six sides.
  4. flank (extreme left or right edge of a military formation)
  5. flank, side (flesh between the last rib and the hip)
    Synonym: kylki
  6. (in compounds) side, secondary, auxiliary

Declension

Inflection of sivu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative sivu sivut
genitive sivun sivujen
partitive sivua sivuja
illative sivuun sivuihin
singular plural
nominative sivu sivut
accusative nom. sivu sivut
gen. sivun
genitive sivun sivujen
partitive sivua sivuja
inessive sivussa sivuissa
elative sivusta sivuista
illative sivuun sivuihin
adessive sivulla sivuilla
ablative sivulta sivuilta
allative sivulle sivuille
essive sivuna sivuina
translative sivuksi sivuiksi
abessive sivutta sivuitta
instructive sivuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sivu (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sivuni sivuni
accusative nom. sivuni sivuni
gen. sivuni
genitive sivuni sivujeni
partitive sivuani sivujani
inessive sivussani sivuissani
elative sivustani sivuistani
illative sivuuni sivuihini
adessive sivullani sivuillani
ablative sivultani sivuiltani
allative sivulleni sivuilleni
essive sivunani sivuinani
translative sivukseni sivuikseni
abessive sivuttani sivuittani
instructive
comitative sivuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sivusi sivusi
accusative nom. sivusi sivusi
gen. sivusi
genitive sivusi sivujesi
partitive sivuasi sivujasi
inessive sivussasi sivuissasi
elative sivustasi sivuistasi
illative sivuusi sivuihisi
adessive sivullasi sivuillasi
ablative sivultasi sivuiltasi
allative sivullesi sivuillesi
essive sivunasi sivuinasi
translative sivuksesi sivuiksesi
abessive sivuttasi sivuittasi
instructive
comitative sivuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sivumme sivumme
accusative nom. sivumme sivumme
gen. sivumme
genitive sivumme sivujemme
partitive sivuamme sivujamme
inessive sivussamme sivuissamme
elative sivustamme sivuistamme
illative sivuumme sivuihimme
adessive sivullamme sivuillamme
ablative sivultamme sivuiltamme
allative sivullemme sivuillemme
essive sivunamme sivuinamme
translative sivuksemme sivuiksemme
abessive sivuttamme sivuittamme
instructive
comitative sivuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sivunne sivunne
accusative nom. sivunne sivunne
gen. sivunne
genitive sivunne sivujenne
partitive sivuanne sivujanne
inessive sivussanne sivuissanne
elative sivustanne sivuistanne
illative sivuunne sivuihinne
adessive sivullanne sivuillanne
ablative sivultanne sivuiltanne
allative sivullenne sivuillenne
essive sivunanne sivuinanne
translative sivuksenne sivuiksenne
abessive sivuttanne sivuittanne
instructive
comitative sivuinenne

Derived terms

compounds

See also

Further reading

Anagrams

Ingrian

Kissa ležžii sivun (1) pääl.

Etymology

Akin to Finnish sivu and Karelian šivu.

Pronunciation

Noun

sivu

  1. side (body part)
  2. (in the plural) loins

Declension

Declension of sivu (type 4/koivu, no gradation, gemination)
singular plural
nominative sivu sivut
genitive sivun sivvuin, sivuloin
partitive sivvua sivuja, sivuloja
illative sivvuu sivvui, sivuloihe
inessive sivus sivuis, sivulois
elative sivust sivuist, sivuloist
allative sivulle sivuille, sivuloille
adessive sivul sivuil, sivuloil
ablative sivult sivuilt, sivuloilt
translative sivuks sivuiks, sivuloiks
essive sivunna, sivvuun sivuinna, sivuloinna, sivvuin, sivuloin
exessive1) sivunt sivuint, sivuloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 530

Serbo-Croatian

Adjective

sivu

  1. inflection of siv:
    1. indefinite masculine/neuter dative/locative singular
    2. feminine accusative singular

Sicilian

Alternative forms

Etymology

From Latin sebum (sebum).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsi.u/, ,
  • Hyphenation: sì‧vu

Noun

sivu m (plural sivi)

  1. fat, sebum