sorittaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word sorittaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word sorittaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say sorittaa in singular and plural. Everything you need to know about the word sorittaa you have here. The definition of the word sorittaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsorittaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

sora +‎ -ttaa

Pronunciation

Verb

sorittaa

  1. (transitive) to gravel, to pave with gravel

Conjugation

Inflection of sorittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soritan en sorita 1st sing. olen sorittanut en ole sorittanut
2nd sing. soritat et sorita 2nd sing. olet sorittanut et ole sorittanut
3rd sing. sorittaa ei sorita 3rd sing. on sorittanut ei ole sorittanut
1st plur. soritamme emme sorita 1st plur. olemme sorittaneet emme ole sorittaneet
2nd plur. soritatte ette sorita 2nd plur. olette sorittaneet ette ole sorittaneet
3rd plur. sorittavat eivät sorita 3rd plur. ovat sorittaneet eivät ole sorittaneet
passive soritetaan ei soriteta passive on soritettu ei ole soritettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soritin en sorittanut 1st sing. olin sorittanut en ollut sorittanut
2nd sing. soritit et sorittanut 2nd sing. olit sorittanut et ollut sorittanut
3rd sing. soritti ei sorittanut 3rd sing. oli sorittanut ei ollut sorittanut
1st plur. soritimme emme sorittaneet 1st plur. olimme sorittaneet emme olleet sorittaneet
2nd plur. sorititte ette sorittaneet 2nd plur. olitte sorittaneet ette olleet sorittaneet
3rd plur. sorittivat eivät sorittaneet 3rd plur. olivat sorittaneet eivät olleet sorittaneet
passive soritettiin ei soritettu passive oli soritettu ei ollut soritettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sorittaisin en sorittaisi 1st sing. olisin sorittanut en olisi sorittanut
2nd sing. sorittaisit et sorittaisi 2nd sing. olisit sorittanut et olisi sorittanut
3rd sing. sorittaisi ei sorittaisi 3rd sing. olisi sorittanut ei olisi sorittanut
1st plur. sorittaisimme emme sorittaisi 1st plur. olisimme sorittaneet emme olisi sorittaneet
2nd plur. sorittaisitte ette sorittaisi 2nd plur. olisitte sorittaneet ette olisi sorittaneet
3rd plur. sorittaisivat eivät sorittaisi 3rd plur. olisivat sorittaneet eivät olisi sorittaneet
passive soritettaisiin ei soritettaisi passive olisi soritettu ei olisi soritettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sorita älä sorita 2nd sing. — —
3rd sing. sorittakoon älköön sorittako 3rd sing. olkoon sorittanut älköön olko sorittanut
1st plur. sorittakaamme älkäämme sorittako 1st plur. — —
2nd plur. sorittakaa älkää sorittako 2nd plur. — —
3rd plur. sorittakoot älkööt sorittako 3rd plur. olkoot sorittaneet älkööt olko sorittaneet
passive soritettakoon älköön soritettako passive olkoon soritettu älköön olko soritettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sorittanen en sorittane 1st sing. lienen sorittanut en liene sorittanut
2nd sing. sorittanet et sorittane 2nd sing. lienet sorittanut et liene sorittanut
3rd sing. sorittanee ei sorittane 3rd sing. lienee sorittanut ei liene sorittanut
1st plur. sorittanemme emme sorittane 1st plur. lienemme sorittaneet emme liene sorittaneet
2nd plur. sorittanette ette sorittane 2nd plur. lienette sorittaneet ette liene sorittaneet
3rd plur. sorittanevat eivät sorittane 3rd plur. lienevät sorittaneet eivät liene sorittaneet
passive soritettaneen ei soritettane passive lienee soritettu ei liene soritettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sorittaa present sorittava soritettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sorittaakseni sorittaaksemme
2nd sorittaaksesi sorittaaksenne
3rd sorittaakseen
sorittaaksensa
past sorittanut soritettu
2nd inessive2 sorittaessa soritettaessa agent4 sorittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sorittaessani sorittaessamme
2nd sorittaessasi sorittaessanne
3rd sorittaessaan
sorittaessansa
negative sorittamaton
instructive sorittaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form sorittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive sorittamassa —
elative sorittamasta —
illative sorittamaan —
adessive sorittamalla —
abessive sorittamatta —
instructive sorittaman soritettaman
4th3 verbal noun sorittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sorittamaisillani sorittamaisillamme
2nd sorittamaisillasi sorittamaisillanne
3rd sorittamaisillaan
sorittamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia