suora (“straight, direct”) + sanainen (“-worded”). Coined by Finnish folklorist and linguist Daniel Europaeus in 1847.
suorasanainen (comparative suorasanaisempi, superlative suorasanaisin)
Inflection of suorasanainen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | suorasanainen | suorasanaiset | |
genitive | suorasanaisen | suorasanaisten suorasanaisien | |
partitive | suorasanaista | suorasanaisia | |
illative | suorasanaiseen | suorasanaisiin | |
singular | plural | ||
nominative | suorasanainen | suorasanaiset | |
accusative | nom. | suorasanainen | suorasanaiset |
gen. | suorasanaisen | ||
genitive | suorasanaisen | suorasanaisten suorasanaisien | |
partitive | suorasanaista | suorasanaisia | |
inessive | suorasanaisessa | suorasanaisissa | |
elative | suorasanaisesta | suorasanaisista | |
illative | suorasanaiseen | suorasanaisiin | |
adessive | suorasanaisella | suorasanaisilla | |
ablative | suorasanaiselta | suorasanaisilta | |
allative | suorasanaiselle | suorasanaisille | |
essive | suorasanaisena | suorasanaisina | |
translative | suorasanaiseksi | suorasanaisiksi | |
abessive | suorasanaisetta | suorasanaisitta | |
instructive | — | suorasanaisin | |
comitative | — | suorasanaisine |