susi (“wolf”) + koira (“dog”)
susikoira
Inflection of susikoira (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | susikoira | susikoirat | |
genitive | susikoiran | susikoirien | |
partitive | susikoiraa | susikoiria | |
illative | susikoiraan | susikoiriin | |
singular | plural | ||
nominative | susikoira | susikoirat | |
accusative | nom. | susikoira | susikoirat |
gen. | susikoiran | ||
genitive | susikoiran | susikoirien susikoirain rare | |
partitive | susikoiraa | susikoiria | |
inessive | susikoirassa | susikoirissa | |
elative | susikoirasta | susikoirista | |
illative | susikoiraan | susikoiriin | |
adessive | susikoiralla | susikoirilla | |
ablative | susikoiralta | susikoirilta | |
allative | susikoiralle | susikoirille | |
essive | susikoirana | susikoirina | |
translative | susikoiraksi | susikoiriksi | |
abessive | susikoiratta | susikoiritta | |
instructive | — | susikoirin | |
comitative | See the possessive forms below. |