sääntö + -llinen. First attested in Carl Helenius: Suomalainen ja ruozalainen sanakirja ("Finnish and Swedish Dictionary", 1838).
säännöllinen (comparative säännöllisempi, superlative säännöllisin)
Inflection of säännöllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | säännöllinen | säännölliset | |
genitive | säännöllisen | säännöllisten säännöllisien | |
partitive | säännöllistä | säännöllisiä | |
illative | säännölliseen | säännöllisiin | |
singular | plural | ||
nominative | säännöllinen | säännölliset | |
accusative | nom. | säännöllinen | säännölliset |
gen. | säännöllisen | ||
genitive | säännöllisen | säännöllisten säännöllisien | |
partitive | säännöllistä | säännöllisiä | |
inessive | säännöllisessä | säännöllisissä | |
elative | säännöllisestä | säännöllisistä | |
illative | säännölliseen | säännöllisiin | |
adessive | säännöllisellä | säännöllisillä | |
ablative | säännölliseltä | säännöllisiltä | |
allative | säännölliselle | säännöllisille | |
essive | säännöllisenä | säännöllisinä | |
translative | säännölliseksi | säännöllisiksi | |
abessive | säännöllisettä | säännöllisittä | |
instructive | — | säännöllisin | |
comitative | — | säännöllisine |